Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa muutoksia verrattuna aiempiin tutkimuskertoihin olivat muun muassa palkansaajien rakenteessa tapahtuneet muutokset, ansiotyön merkityksen nousu palkansaajilla ja digitalisaation lähes täysin valloittama työelämä.

Kielteistä kehitystä oli tapahtunut erityisesti haittaavaan kiireen ja kuormituksen kokemusten lisääntymisessä sekä psyykkisen hyvinvoinnin heikentymisessä. Myönteistä olivat työpaikkojen vuorovaikutuksessa, sosiaalisissa suhteissa ja ilmapiirissä tapahtuneet muutokset.

Myös esimiestyö sekä tasa-arvon ja monimuotoisuuden kokemukset olivat kehittyneet myönteisesti edellisistä vuosista.

Digitalisaatio näkyy työssä

Työolotutkimuksen vuoden 2018 erityisteemana oli työn digitalisaatio. Tavoitteena oli selvittää, miten digitalisaatio näkyy työn tekemisen arjessa. Työn digitalisaatiota mittaavina asioina käytettiin esimerkiksi teknologisten laitteiden käyttöä sekä digitalisaation vaikutusta työn tehokkuuteen, tempoon ja kuormittavuuteen. Tulosten perusteella digitalisaatio on läpäissyt suomalaisen työelämän.

Tietotekniikan käyttö työssä on koko 2010-luvun ollut hyvin yleistä. Vain harvan palkansaajan työhön se ei kuulu, toisin kuin vielä 1980- ja 1990-lukujen tutkimuksissa.

Työntekijätason ammateissa 75 prosenttia käytti tietotekniikkaa työssään; ylemmillä toimihenkilöillä tietotekniikkaa työssään käyttävien osuus oli vuoden 2018 tutkimuksessa 99 prosenttia. Tietotekniikkaa käyttävistä ylemmistä toimihenkilöistä noin puolet kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa työssään lähes koko työajan.

Palkansaajat arvioivat, että digitalisaation myötä työn tehokkuus, nopeatempoisuus ja läpinäkyvyys olivat kasvaneet. Näin arvioi yli puolet. Työ oli kuitenkin muuttunut aiempaa kuormittavammaksi. Noin reilu kolmannes koki työn kuormittavuuden lisääntyneen digitalisaation myötä, mutta samalla 17 prosenttia kertoi työkuorman vähentyneen. Ylemmät toimihenkilöt arvioivat kaikkien näiden tekijöiden, työn nopeatempoisuuden, työn tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja toisaalta myös työn kuormituksen, lisääntyneen enemmän kuin muissa ammateissa työskentelevät.

Digitaidot ovat hyvin hallussa

Digitaitoja ja -osaamista selvitettiin työolotutkimuksen haastatteluissa jakamalla osaamisen taso neljään ryhmään, jotka olivat digiexpertti, osaaja, pärjääjä ja putoaja. Kysymys esitettiin vain niille, jotka ovat töissä, ja jotka käyttävät työssään digivälineitä.

Jokaiseen ryhmään annettiin vielä tarkempi selostus siihen liittyvästä osaamisen tasosta. Digiexperttinä eli henkilönä, joka hallitsee erinomaisesti työhön liittyvät digilaitteet, ohjelmat ja järjestelmät itseään piti 12 prosenttia vastaajista. Osaaja taas hallitsee hyvin vastaavat asiat, ja heitä vastaajista oli 57 prosenttia.

Vajaa kolmannes kertoi juuri hallitsevansa sen, mitä työssä tarvitaan eli he luokittelivat itsensä pärjääjäksi. Lähes kaikki palkansaajat kokivat ainakin jotenkin pärjäävänsä digitaitojensa puolesta työssään.

Ylemmistä toimihenkilöistä 77 prosentilla oli vähintäänkin hyvät digitaidot, sillä heistä digiexperteiksi luokitteli itsensä 19 prosenttia ja osaajaksi 58 prosenttia. Vastaajien ikä näkyi siten, että vanhemmissa vastaajissa itsensä digiexperteiksi tai -osaajiksi luokittelevia oli nuorempia vähemmän.

Robotteja on jo osan työpaikalla

Viimeisimmässä työolotutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa roboteista. Koska ihmiset ymmärtävät roboteilla hyvin monenlaisia asioita, kysymys oli rajattu seuraavasti: Roboteilla emme tarkoita tietokoneohjelmia, vaan fyysisesti nähtäviä koneita tai laitteita, esimerkiksi teollisuus- tai hoivarobottia.

Näin kysyttynä 14 prosenttia kertoi, että heillä on työpaikallaan robotteja. Työntekijätason työntekijöiden työpaikoilla ne olivat yleisempiä kuin toimihenkilöillä tai ylemmillä toimihenkilöillä.

Robotit näkyivät erityisesti maanviljely- ja metsätyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustekniikan ammateissa työskentelevillä, joista useamman kuin joka neljännen työpaikalla oli robotteja käytössä.

Yleisimpiä olivat teollisuusrobotit, joita oli kahdeksalla prosentilla palkansaajien työpaikoista. Logistiikka-alan robotteja oli noin neljällä prosentilla työpaikoista ja palvelu- ja hoiva-alan robotteja noin prosentilla.

Vaikka osalla työpaikoista robotteja jo oli, vain seitsemän prosenttia näiden työpaikkojen palkansaajista työskenteli itse robottien kanssa ainakin joskus.

Robotteja koskevan kysymyksen osalta on huomioitava, että tutkimuksen toteutus oli kaksi vuotta sitten ja tässä asiassa muutos on ollut nopeaa. Kahdessa vuodessakin on tutkimuksen toteutuksen jälkeen tapahtunut monilla työpaikoilla jo paljon.

Lähde: Tilastokeskus: Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 Hanna Sutela – Anna Pärnänen – Marianne Keyriläinen