Monille tulee yllätyksenä, että matkailusta ja oopperasta tunnetuin Savonlinna on vahva perusteollisuuskaupunki. Siellä on yksi Suomen suurimmista mekaanisen metsä- teollisuuden keskittymistä sekä paljon sellu- ja paperiteknologian yrityksiä. Savonlinna on myös Itä-Suomen suurin sähkömekaanisen ja elektroniikkateollisuuden keskus.

– Insinöörikoulutusta on yritetty tänne 1950-luvulta lähtien, ja nyt se sitten onnistui, iloitsee Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Opettajakoulutuksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen menettäminen olivat kova isku kaupungille. Savonlinna on nyt toiminut määrätietoisesti teknisten alojen kehittämiseksi.

– Kilpailu insinööreistä on todella kova, ja yritämme vahvistaa Savonlinnan asemaa, Laine sanoo.

Savonlinnan ensimmäiset insinööriopiskelijat saatiin materiaali- ja prosessitekniikkaan, jonka koulutuksen aloitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.

– Alussa oli pientä pulaa hakijoista, mutta tilanne on koko ajan kohentunut, biotuotetekniikan koulutusvastaava Jarkko Männynsalo kertoo.

Vuodenvaihteessa alkavaan koulutukseen on jo yli kaksinkertainen määrä hakijoita paikkoihin nähden.

Koulutuksen pääyhteistyökumppani on Andritz, joka tekee Savonlinnassa laitteita sellun ja paperin valmistusprosesseihin. UPM:llä on Savonlinnassa vaneritehdas, jossa on koulutettu työelämätaitoja ja johtamista.

Moni hakee jatko-opintoja

Merkittävä osa insinööriopiskelijoista on jo työelämässä ja suorittamassa XAMK:issa jatko-opintoja. Niin myös kouvolalaiset Mari Suomalainen ja Mika Töttö. He aloittivat Savonlinnan kaikista uusimmassa insinöörikoulutuksessa, sähkö- ja automaatiotekniikassa.

Koneautomaatioinsinööriksi aiemmin valmistunut Suomalainen on tehnyt uraa paperiteollisuudessa, ja nyt hänellä on veljensä kanssa yhteinen yritys.

– Lähdin koulutukseen laajentamaan osaamistani. Moniosaaminen on nykyään tärkeää joka portaalla, Suomalainen sanoo.

Töttö valmistui ammattikoulusta 1999 ja on ollut sähköalan töissä 20 vuotta.

– Työnantaja on antanut opiskelulle tukea ja aikaa. Savonlinnan opettajat ovat päteviä. Koronan aikana erityisesti matematiikan ja fysiikan etäopetus on hoidettu hyvin, Töttö kiittelee.

Laboratoriot mahdollistavat kehitystä

Alueen yksi ylpeys on kymmenen vuotta toiminut teknologiapuisto. On arvioitu, että se on tuottanut jo 250 miljoonan euron edestä vientiteknologiatuotteita.

Insinöörikoulutusten vahva selkänoja on ollut investoiminen kampuslaboratorioihin. Jaakko Männynsalo kertoo, että esimerkiksi kuitulaboratoriossa pystytään tekemään yrityksille tutkimuksia, mikä avaa uusia mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön.

Seuraava iso laboratorioinvestointi liittyy teolliseen puurakentamiseen, joka oli järjestyksessä toinen Savonlinnassa aloitettu insinöörikoulutus. Koulutus on samalla ainoa lajiaan Suomessa.

– Teollinen puurakentaminen on kasvava ala. Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tukee puurakentamista. Tämä on tulevaisuuden ala, lehtori Petteri Härkönen sanoo.

Koulutuksessa käydään läpi myös teräs- ja betonirakenteet, joten jos työtä ei löydy puurakentamisen alalta, koulutus pätee samalla muille rakentamisen osa-alueille.

XAMK on palkannut Savonlinnan insinöörikoulutusten markkinointiin opiskelijan biolähettilääksi. Kaupunki puolestaan on tukenut ensimmäisen vuoden opiskelijoita 500 euron stipendeillä.