Monien tulkinnan mukaan työehtosopimustoiminnassa siirryttiin Suomessa uuteen aikakauteen, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti, ettei se aio tehdä enää uusia työehtosopimuksia nykyisten sopimusten päättymisen jälkeen. Mikä sitten muuttuu ja kuinka paljon, alkaako tästä uusi aikakausi, jää nähtäväksi. Itse sanoisin, että kyllä ja ei. Muutoksia on tulossa, mutta ei niin paljon kuin julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa.

Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole metsäteollisuudessa työehtosopimusta. Eikä nykymuotoista tulekaan, jos työantajien edustajien viime vuosien puheita on uskominen. Nyt se näyttää vielä varmemmalta, mutta muuttunut tilanne voi olla myös mahdollisuus.

Jatkossa sopiminen ja sopimukset on tarkoitus siirtää yritystasolle. On vaikea uskoa, että ylempiä toimihenkilöitä sorsitaan niin paljon, että edustamamme henkilöstöryhmä jää yrityskohtaisten sopimusten ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että jäsenten tilanne metsäteollisuudessa voi jopa parantua. Sopijakumppanina YTN ehdottaakin lähiaikoina metsäteollisuuden yrityksille talokohtaisten sopimusten tekoa myös ylemmille toimihenkilöille.

Ylemmillä toimihenkilöillä on esimerkiksi kaupan alalla ja joissain erikoistuneissa yrityksissä jo nyt talokohtaiset sopimukset laajemman yleissitovan työehtosopimuksen sijaan.

Media antaa tässä yhteydessä vähintäänkin osittain virheellistä tietoa paikallisesta sopimisesta. Metsäalalla työehtosopimukset ovat tähänkin asti antaneet laajamittaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Sopiminen on toki tes-pohjaista, ja jos työnantaja ei työehtosopimusta halua solmia, niin samalla työnantaja tekee tietoisen päätöksen sulkea pois paikallisen sopimisen mahdollisuudet.

Kyse ei siis ole mistään yllätyksenä tulevasta sattumasta tai tiedon puutteesta. Toistaiseksi juuri työnantaja on ollut haluton paikalliseen sopimiseen alasta riippumatta. Paikalliseen saneluun sen sijaan tuntuu kyllä olevan halukkuutta monella suunnalla, varsinkin Suomen Yrittäjissä.

Maan hallitus teki budjettiriihen yhteydessä päätöksen, että paikallista sopimista kehitetään työehtosopimusten pohjalta. Toivottavasti tämä kelpaa heille, jotka alati moittivat työntekijäpuolta siitä, että se haluaa kaapata vallan maan hallitukselta tes-pöytiin. Liiton suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat vielä laajemmat. Mahdollisuuksia on myös hyödynnetty muita aloja paremmin yhdessä sopien.

Riski on, että ilman työehtosopimusta olevilla aloilla tai yrityksissä ajaudutaan nykyistä suurempiin riitoihin, työnseisauksiin, lakkoihin ja työsulkuihin. Suomi ja hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhdessä sopimalla. Toivottavasti se on kunniassa myös tulevaisuudessa.