Yhteiskuntavaikuttaminen on nostettu yhdeksi Insinööriliiton painopisteeksi edustajakokouskaudella 2019–2023. Liiton tavoite on, että liiton ja sen jäsenten ääni on nykyistä kuuluvampi suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on myös jäsenkunnan tahto: vuonna 2019 tehdyssä jäsentutkimuksessa yhteiskuntavaikuttaminen nousi tärkeimmäksi kehityskohteeksi.

Keinoja vaikuttaa on paljon, samoin vaikuttamisen kohteita. Vaikuttaminen lainsäädäntöön, hallituspolitiikkaan ja eduskunnan tekemiin päätöksiin on edunvalvontaa siinä missä työmarkkinaedunvalvontakin. Se on työtä jäsenten arkisen elämän parantamiseksi. Samalla liitto on rakentamassa suomalaisesta yhteiskunnasta oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää.

Yhteiskuntavaikuttaminen mielletään usein alan ammattilaisten tekemäksi lobbaukseksi. Se on tärkeä osa sitä, mutta ei suinkaan kaikki. Liiton vaikuttamistyössä jokainen kontakti ja käsipari lisää vaikuttavuutta, tuo työhön tehoa. Mitä hanakammin jäsenet ovat yhteydessä alueensa päättäjiin eri puolilla Suomea, sitä paremmin liitto onnistuu yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Hankkeen yksi osa kannustaa Insinööriliiton jäseniä osallistumaan itse yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nykyistä aktiivisemmin. Siihen on hyvät perusteet. Jostain syystä insinöörit eivät ole kovinkaan innokkaita osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi eduskunnassa he ovat aliedustettuina muihin ammattikuntiin verrattuna vaalikaudesta toiseen.

Kunnallisessa päätöksenteossa tilanne lienee vähän parempi, mutta ei kuntapäättäjissäkään ole insinöörejä ja muita tekniikan alan ammattilaisia ruuhkaksi asti. Kunnissa tehdään paljon jokaisen kuntalaisen arkeen vaikuttavia päätöksiä, jotka vähintäänkin sivuavat jäsenkunnan osaamista ja tietoa. Voisi olettaa, että mitä enemmän päätösten tekemiseen osallistuu erilaisella osaamisella ja näkökulmilla varustettuja ihmisiä, sitä paremmin päätökset palvelevat koko yhteiskuntaa.

Seuraavat kuntavaalit käydään ensi keväänä. Insinööriliiton ääneen lausuttu tavoite on kasvattaa IL-taustaisten ehdokkaiden ja valittujen määrää nykyisestä. Se edellyttää, että yhä useampi jäsen kokee yhteisten asioiden hoitamisen omakseen ja asettuu ehdokkaaksi oman arvomaailmansa ja poliittisten mieltymystensä mukaan.

Kunnissa tehdään myös päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti jäsenten työhön ja toimeentuloon. Kannustaessaan jäsenkuntaa osallistumaan vaaleihin ja kunnalliseen päätöksentekoon liitto lähtee kuitenkin siitä, että kuntapäättäjien työ on syytä pitää erillään perinteisestä työmarkkinaedunvalvonnasta. Kunnissa hoidetaan kaikkien kuntalaisten yhteisiä asioita, ei valvota yhden ammattikunnan etua.