opiskelijat

Jesse Lindelillä on kymmenen kuukauden opinnot takana,   ja opintojen muistiinpanoja  on kertynyt jo runsaasti.
Jesse Lindelillä on kymmenen kuukauden opinnot takana, ja opintojen muistiinpanoja on kertynyt jo runsaasti.

Paperinen kalenteri – luotettava matka- kumppani

Ensimmäinen suomalainen almanakka ilmestyi vuonna 1608 ja ensimmäinen suomenkielinen vuonna 1705.

Paperinen kalenteri on menettänyt yhä enemmän suosiotaan sähköisten kalenterien tieltä, mutta vielä niille on oma käyttäjäkuntansa. Huippuvuosina erilaisia paperisia kalentereita myytiin noin 20 miljoonaa kappaletta. Nykyään luku on noin 11 miljoonaa.

Hyvinkäällä asuva Jesse Lindell käyttää paperista kalenteria osana omaa opiskelua ja arkea. Lindell opiskelee ensimmäistä vuotta tieto- ja viestintätekniikkaa Hämeen ammattikorkeakoulussa Riihimäellä.

Paperista kalenteria hän on käyttänyt jo vuosia merkaten sinne muun muassa omat ja lasten menot, ruokaideat sekä ”brain dump”-sivuille asioita, joihin pitää palata myöhemmin. Opiskelujen alkaessa kalenterista on tullut entistä tärkeämpi osa hänen arkeaan.

– Aikaisempaa kokemusta tietotekniikasta ei itselläni ole, joten joudun itsenäisesti syventymään moneen aiheeseen paljon perusteellisemmin. Tämän takia innostuin paperisen kalenterin käytöstä opiskeluseurannassa, Lindell kertoo.

Kynän ja paperin yhdistäminen digiin onnistuu

Lindell pitää paperisesta kalenterista, koska siinä hän saa käyttää omaa luovuuttaan. Hän voi myös suunnitella asioita eri tavalla kuin jos syöttäisi niitä puhelimen kalenteriin.

– Ainoa vika on, että paperikalenteri ei muistuta menoista automaattisesti kuten puhelin.

Kalenterimaailmasta Lindell löysi oman suosikkinsa, johon pystyy lisäämään ja poistamaan sivuja tarpeen mukaan. Kalenteriin hän merkitsee jokaisen kurssin hyödylliset verkkosivustot, käytettävät kirjat sekä tehtävät ja tentit. Jokaiselle kurssille on omat värikoodinsa, jotta paletti pysyy kasassa.

– Varsinkin nyt etäopiskelun aikana omaa opiskelua täytyy rytmittää paljon huolellisemmin, että pysyy aikatauluissa kiinni ja kaikki aihealueet tulee opiskeltua, Lindell kertoo.

Kynällä kirjoittaessa muistijälki vahvistuu

Oppituntien aikana muistiinpanovälineenä Lindell käyttää yleensä perusvihkoa ja kynää, sillä hän kokee, että niistä on mukavampi lukea. Ne eivät myöskään rasita silmiä niin paljoa kuin tietokoneen näyttö.

Lindell käyttää sähköisiä välineitä aineissa, joissa on paljon kuvaajia piirrettävänä.

– Digitaaliset muistiinpanot saa synkronoitua useammalle laitteelle. Niihin on helppo liittää linkkejä ja kuvia. Tarvittaessa niitä on helppo jakaa vaikka työryhmän kesken.

Lindell saattaa vielä illan päätteeksi kirjoittaa digitaaliset muistiinpanot vihkoon puhtaaksi. Samalla hän kertaa opittuja asioita.

Haluan päättää -kampanja

Ammattikorkeakouluissa on monta eri kanavaa vaikuttamiseen. Insinööriliiton paikallisyhdistyksen lisäksi kaikissa ammattikorkeissa toimii opiskelijakunta. Se ajaa kaikkien opiskelijoiden asiaa juuri kyseisessä oppilaitoksessa opintojen aikana.

Näin syksyisin opiskelijakunnille valitaan edustajisto, joka käyttää ylintä päätäntävaltaa opiskelijakunnassa. Edustajisto, tutummin edari, käsittelee monia opiskelijoiden elämään vaikuttavia asioita. Edustajisto onkin hyvä tapa päästä vaikuttamaan oman oppilaitoksensa asioihin ilman yhtä suurta ajankäyttöä kuin esimerkiksi hallitustoiminnassa.

Insinööriopiskelijaliitto IOL tekee yhdessä Tradenomiopiskelijoiden kanssa vuosittain Haluan päättää -kampanjan edustajistovaaleihin liittyen. Kampanjan tarkoituksena on herättää opiskelijoiden mielenkiinto vaikuttamista kohtaan, rohkaista asettumaan ehdolle vaaleissa ja äänestämään niissä. Kampanja sisältää muun muassa nostoja somessa, ständejä kampuksilla ja tapahtumia mahdollisuuksien mukaan.

Valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään

Insinööriliiton vuosittaisen vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan viime vuonna valmistuneiden insinöörien tilanne pysyi hyvänä ja samansuuntaisena kuin vuotta aiemmin. Kyselyajankohdan vuoksi koronan vaikutukset eivät vielä näkyneet tuloksissa.

Valmistumisvuotta seuraavana keväänä vakituinen työpaikka oli 74 prosentilla vastaajista. Työttömien määrä oli kuitenkin hieman kasvanut. Kolme neljästä vastasi, että valmistumisen jälkeinen työpaikka vastasi koulutusta erittäin hyvin. Suurimpia työllistäjiä olivat suunnittelutoimistot ja teknologiateollisuus. Valmistuneiden mediaanipalkka oli 3 000 euroa kuussa.

Lue lisää: www.ilry.fi/tutkittuatietoa

Hyvä opiskelijalukija

Insinööri-lehti selvittää lukijoidensa näkemyksiä lokakuun lehdestä lukijatutkimuksella. Jos saat kyselykutsun sähköpostiin, vastaa ja vaikuta. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan GoGift-lahjakortti.

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Teemu Rajala
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto

Ruskasta kohti routaa

Syksy on pitkällä: puiden lehdet ovat vaihtaneet väriä ja monin paikoin pudonneet pois. Valo vähenee koko ajan, ja luonto siirtyy kohti talvea. Kaamos vaikuttaa meihin jokaiseen eri tavoin. Useimmille alkava pimeys tarkoittaa kynttilöiden sytyttämistä ja viltin alle käpertymistä; toiset taas ottavat pimeyden raskaammin.

Etenkin opiskelijoille syksy voi olla hyvinkin raskasta aikaa opintokiireiden takia. Etäopetuksen tuomat haasteet siirtävät opiskelusta enemmän vastuuta oppilaille, ja sosiaaliset suhteet voivat olla koetuksella, koska kouluille ei aina pysty menemään. Oli syynä sitten kaamoksen tai opiskelun tuoma stressi, on tärkeää muistaa pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Yksin ei tarvitse jäädä.

Syksyn edetessä myös paikallisyhdistykset ympäri Suomen järjestävät kokouksensa, joissa valitaan uudet toimijat seuraavalle kaudelle. Näin on myös meillä Insinööriopiskelijaliitossa. Marraskuussa häämöttävä liittokokous tarkoittaa myös meille yhden kauden loppumista, kun uudet henkilöt jatkavat toimintaa ensi vuonna. Tänä vuonna liittokokous järjestetään omassa kotikaupungissani, Oulussa.

Miksi luottamustoimiin sitten kannattaa hakea? Tähän jokaisella on varmasti oma vastauksensa, mutta minun vastaukseni on halu vaikuttaa.

On päiviä, jolloin työmäärä tuntuu raskaalta ja haluaisi vain sivuuttaa kaiken. Toisaalta luottamustoimet ovat hyvin palkitsevia. Kun näkee edustamansa järjestön toiminnan kehittyvän, muistaa, miksi on tämän polun valinnut. Paljon se ottaa, mutta paljon se myös antaa. Mitään en tästä kokemuksesta vaihtaisi pois.

Kaiken kaikkiaan kulunut vuosi on ollut samaan aikaan todella vaihteleva sekä erittäin poikkeuksellinen. Suurin osa tapahtumista on peruttu, myös ne, joihin itse olisin halunnut osallistua. Vastapainona olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ympäri Suomen, saanut uusia kokemuksia sekä oppinut itsestäni paljon.

Kukaan ei tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Sitä odotellessa muistetaan pitää itsestämme ja toisistamme huolta.