Opintovapaata voi saada työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaaoikeus on kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Lyhyempään enintään viiden päivän vapaaseen on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta.

Voi myös sopia vapaan pitämisestä osa-aikaisesti tai useammassa jaksossa.

Opintovapaata voi saada mihin tahansa opintoihin, jotka ovat julkisen valvonnan alaisia, myös ulkomaisiin opintoihin. Opintojen ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan tai omaan ammattiin eli työntekijä voi vapaasti valita opintojen aihepiirin.

Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana keskeytyksettä. Opintovapaa ei saa olla perusteena irtisanomiselle. Opintovapaa ei kuitenkaan estä irtisanomista, jos irtisanomiselle on muu lainmukainen peruste. Myös työntekijä voi irtisanoutua opintovapaan aikana normaalia irtisanomisaikaa noudattaen.

Opintovapaasta vain osa on vuosilomaa kerryttävää aikaa. Vuosilomalain mukaan työssäoloon voidaan rinnastaa 30 opintovapaapäivää lomankertymisvuodessa, eli 1.4.–31.3. välisenä aikana.

Loman kertyminen opintovapaan aikana edellyttää kuitenkin, että vapaalta palataan suoraan töihin.

Haku tehdään yleensä kirjallisesti

Opintovapaata haetaan kirjallisesti 45 päivää ennen aiotun vapaan alkamista. Enintään viiden työpäivän vapaata voi hakea suullisestikin 15 päivää ennen. Hakemuksessa on mainittava opintovapaan ajankohdan lisäksi, mihin opintoihin vapaata haetaan sekä opiskelun muoto.

Työnantaja ilmoittaa vapaan myöntämisestä kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Lyhyemmästä, enintään viiden päivän vapaan myöntämisestä voi ilmoittaa 7 päivää ennen.

Opintovapaasta on suositeltavaa sopia kirjallisesti, etenkin, jos kyseessä on pidempi vapaa. Vapaan päätyttyä työnantajalla on oikeus pyytää selvitys tai todistus opintojen suorittamisesta.

Työnantaja voi siirtää vapaata

Työnantajalla ei varsinaisesti ole oikeutta kieltäytyä vapaan antamisesta, jos edellytykset vapaan antamiseksi täyttyvät. Sen sijaan työnantaja voi tietyissä tapauksissa siirtää vapaan ajankohtaa. Jos vapaan myöntäminen aiheuttaa vakavaa haittaa työnantajan toiminnalle, voi työnantaja siirtää vapaata enintään kuudella kuukaudella.

Jos koulutus toistuu harvemmin kuin puolen vuoden välein, voidaan vapaan ajankohta siirtää enintään seuraavan koulutuksen alkuun.

Tuntuvalla haitalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijälle on tosiasiassa vaikeaa löytää sijaista tai useampi työntekijä haluaa vapaata samaan aikaan. Jos työnantaja käyttää siirtämisoikeuttaan väärin, työnantajalle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus. Korvausvelvollisuus edellyttää, että työntekijälle on tosiasiallisesti syntynyt vahinkoa eli esimerkiksi kustannuksia opintojen peruuttamisesta.

Työntekijällä on oikeus siirtää yli viiden päivän opintovapaata, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos vapaata haluaa siirtää tai jättää sen käyttämättä, työnantajalle pitää tehdä kirjallinen ilmoitus kaksi viikkoa ennen vapaan alkamista.

Työntekijä voi keskeyttää 50 päivää pidemmän vapaan ja palata töihin. Työhön paluusta pitää ilmoittaa työnantajalle neljä viikkoa etukäteen. Paluuoikeutta ei kuitenkaan ole ennen kuin tilalle mahdollisesti palkatun sijaisen työsuhde on mahdollista päättää.

Myös pidemmissä sairaustapauksissa opintovapaa on mahdollista keskeyttää. Tällöin käyttämättä jäänyttä opintovapaata haetaan uudestaan.

Opintoihin on etsittävä rahoitus

Opintovapaan ajalta ei lain mukaan tarvitse maksaa palkkaa. Opinnot on siis rahoitettava muilla tavoin.

Työntekijä, virkamies tai yrittäjä, jolle on kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta, voi saada aikuiskoulutustukea tutkinto-opiskeluun. Tuen maksaa työllisyysrahasto ja sitä saadakseen on jäätävä osittain tai kokonaan palkattomalle opintovapaalle. Lisäksi edellytetään, että työsuhde nykyiseen työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden ennen opiskelun aloittamista.

Joskus työnantaja saattaa rahoittaa tutkinto-opiskeluja tai maksaa tutkintokustannuksia. Tällöin työnantaja saattaa edellyttää, että työntekijä pysyy työnantajan palveluksessa tietyn ajan. Tästä sovitaan niin kutsutulla koulutuskustannussopimuksella.

Sopimuksessa sovitaan yleensä, että jos työntekijä irtisanoutuu ennen sovittua määräaikaa, hän joutuu maksamaan kustannukset tai osan kustannuksista takaisin. Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen koulutuskustannuksien korvaamisesta, kannattaa tarkistuttaa sopimus Insinööriliiton lakimiehillä.