Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pääsihteeri Reijo Paanasen mielestä Ruotsin työmarkkinasysteemi eroaa perustavanlaatuisesti Suomen järjestelmästä.

Suurin ero Suomen ja Ruotsin työmarkkinoilla kiteytyy hänen mukaansa yhteen sanaan.

– Ruotsin järjestelmä perustuu luottamukseen. Luottamus mahdollistaa hyvän yhteistyön ja toimivat neuvottelusuhteet.

Ruotsissa työnantajilla on työpaikoilla neuvotteluvelvoite ihan kaikista työtä koskevista päätöksistä, joihin ay-puoli haluaa vaikuttaa – olipa kyse sitten työjärjestelyistä tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Vaikka lopullisen päätöksen tekee työnantaja, intressi hyviin päätöksiin on molemmilla osapuolilla. Tämän Paananen sanoo johtuvan ruotsalaisesta keskustelukulttuurista. Suomalaisia jatkuva ruotsalainen disku- teeraaminen jopa huvittaa, mutta Paananen kertoo oppineensa arvostamaan asiaa kolmen Ruotsi-vuoden aikana.

– Keskustelulla on Ruotsissa todellista voimaa. Se takaa, että päätökset ymmärretään, niihin voidaan vaikuttaa ja niihin sitoudutaan.

Vientimalli on lainaa Ruotsista

Edellisellä hallituskaudella puhuttiin Suomen mallista. Sittemmin työmarkkinapöytiin ujuttautui uusi sana, vientimalli, eli vientivetoinen palkkamalli. Idea malliin on lainattu Ruotsista. Vuodesta 1997 lähtien naapurimaassa on noudatettu toimintamallia, jossa ”industriavtalet” eli teollisuuden palkkaratkaisu toimii palkkakattona muille aloille.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on määritellyt vientivetoisen palkkamallin vakiinnuttamisen yhdeksi strategisista tavoitteistaan. Ammattiyhdistykset ovat kritisoineet, että vientimalli estäisi muita aloja nousemasta palkkakuopasta eikä malli huomioi eri alojen suhdannevaihteluita.

– En ota kantaa itse malliin, mutta pidän vaarallisena, jos erilaisesta järjestelmästä napataan yksittäinen asia, tässä tapauksessa pelkkä palkka-asia, ja halutaan istuttaa se sellaisenaan toiseen systeemiin, Paananen sanoo.

– Koko Ruotsin systeemi perustuu hyvään neuvotteluyhteyteen ja toimivaan yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten välillä. Sanelu Ruotsissa ei toimi.

Neuvottelukierros on alkamassa

Ruotsissa teollisuuden järjestäytymisaste on huippuluokkaa, yli 90 prosenttia. Teollisuus aloittaa työmarkkinoiden neuvottelukierroksen, neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

– Kiinnostava kierros. Ruotsissa ollaan tällä hetkellä murroskohdassa, Paananen arvioi.

Syksyn 2018 vaaleissa Ruotsidemokraattien nousu rikkoi puolueiden vanhat blokkirajat. Vaalien jälkeen pääministeri Stefan Löfvenin johdolla käytiin neuvottelut, joiden tuloksena syntyi nk. tammikuun sopimus. Sopimus sisältää 73 kohtaa, joihin hallituksen ulkopuoliset tukipuolueet, keskusta ja liberaalit, ovat sitoutuneet.

Kohdista noin 20 koskee työmarkkinoita. Kuten Suomessakin, myös Ruotsissa työmarkkinaosapuolet haluavat sopia asiat omassa pöydässään. Jos osapuolet eivät saavuta sopua, hallitus ottaa asian hoitaakseen.

– Jää nähtäväksi, miten osapuolet pääsevät sopimukseen työsuhdeturvalain uudistuksista. Jatkossa työnantajalla on suurempi mahdollisuus päättää irtisanomisista, mutta toisaalta työnantajien vastuuta työntekijöiden kouluttamisen ja uudelleensijoittamisen suhteen lisätään.