Koskienergia Oy:n vesivoimapäällikkö Arto Kosken mukaan pienemmässä vesivoimayrityksessä täytyy osata vähän kaikkea. Isommissa yrityksissä on sähkö-, automaatio- ja konepuolen insinöörit erikseen.

– Suoraan näihin tehtäviin valmistavaa koulutusta ei ole, mutta työ opettaa. Ja jos ei itse osaa kaikkea, niin ainahan voi pyytää apua.

Varkaudessa asuva Koski työskentelee yrityksen pääkonttorilla Äänekoskella. Hänen vastuullaan ovat yrityksen voimalaitokset Keski-Suomen korkeuksilta etelään. Koskienergialla on 29 pienvoimalaitosta eri puolella Suomea.

Hankinnat, sopimukset ja projekti

Vaikka laitosten kunnossapito on pitkälti ulkoistettu, operointi vaatii suunnitelmallisuutta.

Sen takia Kosken vuosi jakaantuu töiden osalta muutamaan osaan. Ensin tehdään hankintaohjelmat tarvittavien sähkö-, automaatio-, hydrauliikka- ja koneuudistusten osalta. Seuraavaksi on vuorossa sopimusten teko, ja loppuvuosi menee eri toimien projektipäällikkönä.

– Suunnitelmia tulevasta kaudesta tehdään talviaikaan, jotta sulan veden aikaan ollaan valmiita huolto- ja muutostöihin. Esimerkiksi mahdollisiin työpatoihin täytyy olla ely-keskuksen luvat ja siihenkin on varattava aikaa, Koski kertoo.

Suurin osa Koskienergian laitoksista on jokilaitoksia.

– Niissä tärkein laite on ohijuoksutusluukku. Sen on toimittava aina, oli laitos käynnissä tai ei. Luukku on saatava auki pikaisesti, jos alueella on vaikkapa verkostohäiriö.

Tietoa jaetaan auliisti

Siinä missä jollain toisella alalla kilpailevien yritysten insinöörit voisivat olla keskenään kieli keskellä suuta työasioista, vesivoimainsinöörit jakavat mielellään tietoa toisilleen. Vuotuisilla vesivoimapäivillä kerrataan yhdessä vuoden aikana tapahtunutta ja ennakoidaan tulevaa.

Varkaudessa teknikoksi ja Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa insinööriksi kouluttautunut Koski teki 25 vuoden uran automaatioteollisuudessa ennen siirtymistään vesivoiman pariin kahdeksan vuotta sitten. Aiempi työ oli muun muassa paperikoneiden säätämistä, ja vei häntä ympäri maailmaa. Vesivoimapäällikön työ kuljettaa ympäri Suomea, joskus nopeallakin aikataululla.

– Tässä työssä pääsen kuitenkin viikonlopuiksi kotiin. Ennen ei aina päässyt.

Luonnonvoimilla ei ole aikatauluja

Kosken puhelimeen saattaa kilahtaa tärkeä viesti milloin tahansa. Fysiikan lait, tekniikka ja luonnonvoimat eivät tunne kalenteria eivätkä kelloa.

Syyskuussa riehunut Aila-myrsky olisi saattanut työllistää enemmänkin, mutta Koskienergian voimalaitokset pääsivät vähällä. Myrskytuhoihin laskettiin vain yhden voimalaitosalueen kaatunut portti.

– Meillä on ulkoistetut kunnossapitotiimit eri paikkakunnilla. Jos he eivät saa ongelmaa ratkaistua, mietimme sitten yhdessä ratkaisua ongelmaan. Asiat on saatu ratkaistua aina ennemmin tai myöhemmin.

Laitoksia ohjataan etänä

Vesivoiman osuus on Suomen energiantuotannosta vajaa viidennes, mutta säätöenergiana vesivoima on tärkeää. Siksi käytössä on edelleen jopa toistasataa vuotta vanhoja patoja.

Joissakin vanhoissa voimalaitoksissa aika näyttää pysähtyneen. Miehistötilat, valvomot ja muut tilat ovat kuin museoituneet käytön puutteessa, sillä uusi teknologia on vienyt tilojen tarpeen.

Koskienergian 29 voimalaitoksesta yhtä vaille kaikkia ohjataan etänä Porvoon valvomosta.

– Tammerkosken Alakosken voimalaa ohjataan läheisestä valvomosta hyvästä syystä. Siellä täytyy olla näköyhteys voimalaitokseen ja hyvä yhteistyö kosken muiden laitosten välillä. Mikäli siellä tulisi ongelmia, vesi olisi muutamassa minuutissa Tampereen kaduilla, Koski sanoo.

Koskienergia on kolmen energiayhtiön, Etelä-Savon Energian, Äänekosken Energian ja Kuoreveden Sähkön omistuksessa.