Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä sanomalehtipaperin valmistus loppuu Suomesta.
Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä sanomalehtipaperin valmistus loppuu Suomesta.

Historian havinaa

suomalaisessa metsäteollisuudessa

Kaipolan tehtaan sulkeminen ja Metsäteollisuus ry:n päätös irtaantua työehtosopimustoiminnasta ovat historiallisia.

Jämsässä sijaitseva UPM:n Kaipolan tehdas on maan ainut sanomalehtipaperia valmistava tehdas. Kun UPM elokuun lopussa ilmoitti laittavansa tehtaan kiinni vuoden loppuun mennessä, yritys päätti samalla erään aikakauden.

Suomalaiset mediatalot ovat jo pitkään olleet ulkomaisen sanomalehtipaperin varassa. Kun sanomalehtipaperia valmistavia koneita on 2000-luvulla pysäytetty yksi toisensa jälkeen eri puolella maata, lehtiä on painettu muun muassa Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Norjasta tuodulle paperille.

Syy paperikoneiden sulkemiselle on tuotteen kysynnän lasku. Kun yhä useampi ihminen lukee päivän uutiset älylaitteen ruudulta, ei ole ihme, että yksistään Euroopassa on kymmeniä sanomalehtipaperia tuottavia koneita liikaa.

Jalostusarvo laskee

Metsäteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on edelleen suuri. Sen osuus viennistä on noin viidennes, ja pehmo- ja erikoispaperien ansiosta paperi on viennin arvolla mitattuna vielä tänä vuonna tärkein tuoteryhmä.

Näennäisesti syytä huoleen ei näytä olevan, mutta paperikoneiden sulkemisten myötä metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on laskenut. Uusia investointeja on kyllä tehty selluntuotantoon, mutta se ei ajan myötä lämmitä, jos sen jatkojalostaminen siirtyy muualle.

Sellulle on etsitty uusia käyttökohteita muun muassa pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa. Vaikka kehitystyön tulokset ovat olleet lupaavia, se ei vielä takaa, että niistä olisi paperin ja kartongin korvaajiksi.

Yhtä mahdotonta on ennustaa, aletaanko uusia, sellua raaka-aineena käyttäviä tuotteita valmistaa Suomessa vai syntyvätkö uudet tehtaat muualle. Metsä on maalle tärkeä luonnonvara, mutta se ei yksistään riitä. Yritysten investointipäätöksissä painavat monet muut seikat, kuten toimintaympäristö, osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus ja hinta sekä markkinoiden läheisyys.

Kaipolan tehtaan sulkeminen vähentää maasta noin 450 metsäteollisuuden työpaikkaa. Korvaavia ei alalle synny pelkästään selluntuotannon lisäämisen varassa.

Hyppy syvään päähän

Tuskin oli Kaipolan uutinen sulateltu, kun metsäteollisuudesta kuultiin uutta. Metsäteollisuus ry ilmoitti torstaina 1. lokakuuta, että se ei solmi uusia työehtosopimuksia, kun voimassa olevat sopimukset umpeutuvat.

Ilmoituksellaan työnantajajärjestö siirtää neuvottelut työehdoista yritysten ja henkilöstön välillä käytäväksi. Päätös luopua tes-toiminnasta on historiallinen. Yleissitova, valtakunnallinen työehtosopimus on koskenut kaikkia alan yrityksiä.

Metsäteollisuus ry:n ratkaisu on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Spekuloitu on muun muassa sillä, seuraavatko muut alat metsäteollisuuden esimerkkiä ja mitä se merkitsisi.

Metsäteollisuuden ilmoitus tuli yllätyksenä kaikille, mutta toisaalta sen voi nähdä loogisena jatkona työnantajajärjestön eriseuraisuudelle. Metsäteollisuus ry muun muassa irtaantui Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK:sta muutamia vuosia sitten.

Yksi suuri työnantajajärjestö on siis poistunut neuvottelupöydästä omasta halustaan ja omalla ilmoituksellaan. Työehdoista kuitenkin neuvotellaan ja sovitaan jatkossakin, mutta miten, jää nähtäväksi.

Metsäteollisuuden ratkaisu on eräänlainen hyppy altaan syvään päähän. Voi olla, että muilla aloilla ei heti seurata alan esimerkkiä. On ehkä helpompi seurata sivusta, oppivatko kaikki naapurit uimaan ja kuinka nopeasti.