BITTIKATTAUS
Avulias aviisi vai jumittunut julkaisu
Insinööriliiton julkaiseman Insinööri-lehden lukijoilta kysytään säännöllisin väliajoin mielipiteitä lehdestä. Nyt on jälleen kyselyn aika.
Kyselytutkimuksessa selvitetään muun muassa luku- tottumuksia, tiedontarpeen saatavuutta, aihepiirien kiinnostavuutta sekä tuoreimman eli juuri tämän Insinööri-lehden sisältöä.
Toimitukselle tutkimustulokset ovat tärkein kanava saada tietoja lukijoidensa mielipiteistä. Tulosten perusteella lehteä kehitetään lukijoiden toivomaan suuntaan.
Lukijatutkimuksen tuloksia esitellään joulukuussa ilmestyvässä lehdessä.
Ensi viikolla lukijatutkimus lähetetään tuhansille IL-yhteisön jäsenille. Jos kuulut tähän 6 000 jäsenen otantaan, ilmaise näkemyksesi. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 500 euron GoGift-lahjakortti, jolla voi tehdä ostoksia yli sadassa liikkeessä ja joka on voimassa noin kaksi vuotta. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
26 min
Tilastokeskuksen mukaan ylemmistä toimihenkilöistä neljännes tekee yli puolituntisia työmatkoja, kun vastaava osuus muissa henkilöstöryhmissä on noin viidennes. Keskimäärin asiantuntijan työmatka kestää 26 minuuttia.
Nuorten terveyttä on seurattava
Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Eri tutkimuksien mukaan nuorilla työntekijöillä on paljon erityisesti toistuvia lyhyitä ja mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja.
Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen mukaan puolet nuorista työntekijöistä ei käytä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita käytännössä lainkaan. Kymmenesosa nuorista työntekijöistä käyttää peräti 40 prosenttia kaikista nuorten työntekijöiden käyttämistä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista.
Ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut eivät tavoita nuoria työntekijöitä. Kasautuneet käynnit työterveyshuollossa ennustavat mielenterveysperusteisia sairauspoissa- oloja.
Tulokset korostavat, että työkykyä tukevista toimista hyötyviä ryhmiä voidaan tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina. Tietoja työterveyspalveluiden käytön jakautumisesta ja mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyydestä nuorten työntekijöiden keskuudessa pitää hyödyntää työterveyshuollossa ja työpaikoilla.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin 18–34-vuotiaat työntekijät, joiden työterveyshuollon palvelujen käyttöä seurattiin vuodesta 2004 vuoteen 2015.
Tampereella avautuu järjestelmäpiirien kehittämiskeskus
Nokia ja Tampereen yliopisto perustavat järjestelmäpiirien kehitykseen keskittyvän Soc Hub -osaamiskeskuksen. Osaamiskeskus aukeaa marraskuussa yliopiston tiloissa.
Yhteistyö kiihdyttää Nokian Reefshark-tuotevalikoimassa käytettävän teknologian kehitystä. Nokian omiin järjestelmäpiireihin pohjautuva alustakehitys, suunnittelu ja tuotanto vauhdittuvat.
Kehitystyöhön otetaan mukaan Nokian ekosysteemikumppanit. Nokialla on yli 150 kaupallista yhteistyökumppania. Ekosysteemissä Nokia osallistuu esimerkiksi lohkosuunnitteluun sekä piirien fyysiseen suunnitteluun. Keskuksessa työskentelee pääosin tutkijoita yliopistolta ja yhteistyöyrityksistä.
Nokia perehtyy myös muiden osaamisalueiden, kuten koneoppimisen, keinoälyn ja tietoturvalaitteistojen kehitykseen sekä avoimeen lähdekoodiin perustuviin järjestelmäpiireihin. Nokian liiketoiminnan maailmanlaajuinen kattavuus tukee Tampereen yliopistoa tutkimusprojekteissa sekä insinöörien kouluttamisessa.
Projekti saa Business Finlandin tukea Nokian Veturi-hankkeesta, joka keskittyy teollisten 5g-ratkaisujen ja ekosysteemikehityksen nopeuttamiseen teollisuuskumppaneiden ja yliopistojen kanssa.
Eläketietoa jäsenille
Ikääntyvien työllisyys, suomalaisten varhainen eläköityminen ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet pinnalla julkisessa keskustelussa. Maan hallitus tavoittelee yli 55-vuotiaiden työllisyyden nostamista ja on antanut toimenpiteiden pohtimisen työmarkkinakeskusjärjestöjen tehtäväksi. Nämä ovat aiheita tänä syksynä Työeläkekoulu-webinaarissa keskiviikkona 28.10. Se alkaa työpäivän jälkeen.
Koronatilanteen vuoksi se korvaa Työeläkevakuuttajat Telan, SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisen perinteisen maakuntakiertueen verkkotilaisuudella.
Työeläkekoulu-webinaari on tarkoitettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä kaikille jäsenille.
Tilaisuus on maksuton, ja siihen voi ilmoittautua tapahtumapäivään asti.
■ Lue lisää: www.tela.fi/tyoelakekoulu
Insinöörit vaativat ilmastokoulutusta
Insinööriliitto on mukana useiden järjestöjen ja nimekkäiden henkilöiden allekirjoittamassa koulutusmanifestissa, joka vaatii ekologisten näkökulmien sisällyttämistä korkeakouluopetukseen.
Ilmastonmuutos ja muut ympäristökysymykset aiheuttavat uhan ihmiskunnan olemassaololle. Tekniikan alan on manifestin kirjoittajien mielestä torjuttava ympäristöongelmia.
Manifesti vaatii ekologisesti kestävän osaamisen opetusta korkeakouluihin. Tällainen opetus on monitieteistä. Tekniikan alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta, sosiaalisesta kestävyydestä, historiasta ja filosofiasta.
Vastaavasti yhteiskunnan rakentamisessa pitää manifestin mukaan hyödyntää myös insinöörien asiantuntemusta.
– Insinöörit ovat tässä muutoksessa avainasemassa, joten myös heidän koulutukseensa ja sen sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.
Manifestin ovat laatineet Insinöörien ilmastorintama -verkosto, joka toimii yhdessä useiden alojen ammattilaisten Ilmastorintama-verkoston kanssa. Verkostoa voi seurata ja siihen voi liittyä nettisivujen tai Facebook- sivujen kautta.
■ Lue lisää: www.ilmastorintama.fi
Usko omaan työllistymiseen vaihtelee aloittain
Korkeakouluopiskelijoista yli 70 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa myönteisesti. Rekisteriaineistot osoittavat, että korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia on työllistynyt vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Opiskelijoiden mielestä toisilla aloilla tutkinto itsessään varmistaa omalle alalle työllistymistä, kun taas toisilla työllistymisen lisäedellytyksenä pidetään työkokemusta. Esimerkiksi tekniikan aloilla työkokemuksen merkitys työllisyysuskoon on suuri, kun taas terveys- ja hyvinvointialoilla työkokemuksella ei ollut juurikaan vaikutusta työllisyysuskoon.
Korkeakouluopiskelijoiden sukupuoli- ja ikäjakaumien sekä moninaisten elämäntilanteiden tarkastelun perusteella näyttää siltä, että korkeakoulutus on varsin hyvin eri lähtökohdista tulevien opiskelijoiden saavutettavissa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 57 prosenttia ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan olevan korkeasti koulutettu.
EUROSTUDENT VII -tutkimuksella selvitettiin kor- keakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, liikkuvuutta, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Keväällä 2019 toteutettuun kyselyyn vastasi yli 7 000 korkeakouluopiskelijaa.
Useiden suomalaisten mieli lepää metsässä ja ylipäätään luonnossa. Se on monelle oiva vastapaino, joka rauhoittaa arkea työn ja koronavirusepidemian keskellä.
Tommin
PALSTA
Tommi Grönholm johtaja
Jäsenpalvelusta ja yhdenvertaisuudesta
Keväältä syksyyn siirretyn kevätedustajakokouksen merkittäviä asiakohtia oli liiton 2018–2022 -strategian väliarviointi. Strategian merkittävä tavoite on nostaa ammatillisaatteellinen toiminta ja jäsenille tuotetut palvelut liiton toiminnassa vahvan työmarkkinatoiminnan rinnalle. Hyvä niin, sillä kolme tasavahvaa tukijalkaa on aina yhtä parempi.
Kokouksessa keskustelua herätti palvelujen osalta jäsenten yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuuden voi nähdä monella tavalla. Yhdelle se on palveluja tuottaessa käyttää jäsentä kohden saman verran rahaa. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että harvempaan asutuilla alueilla palveluja on vähänlaisesti.
Toiselle yhdenvertaisuus merkitsee saman palvelun toteuttamista samoin edellytyksin kaikille. Tällöin törmätään haasteeseen järjestää esimerkiksi kallista koulutusta edes maakuntakeskuksessa, kun sen vieminen pienelle paikkakunnalle on taloudellisesti mahdotonta.
Näiden kahden ääripään väliltä haetaan syksyn aikana kompromissia, joka palvelee jäseniä riittävän hyvin ja oikeudenmukaisesti asuinpaikan koosta riippumatta.
Johtava ajatus voisi olla tuottaa kaikille riittävät perustason palvelut. Kattavat ja jäsenille tärkeät neuvontapalvelut hoidetaan sähköpostilla, puhelimitse tai Teamsin välityksellä. Digitaalisten palvelujen avulla on mahdollista toteuttaa myös valtaosa koulutuksista ja tilaisuuksista kaikille jäsenille.
Kaikkea ei kuitenkaan voi digitalisoida. On siis luontevaa, että osa lähikoulutuksista ja tilaisuuksista kiertää vain suuremmilla paikkakunnilla. Tavoite on tuoda enemmän rahoitusta vaativat palvelut niin lähelle jäsentä kuin suinkin on mahdollista.
Jäsenjärjestöt ovat olleet varsin suopeita tällaiselle ajatusmallille. Jo pari vuotta sitten ne sopivat jäsenmäärään sidotusta kolmiportaisesta palvelutasosta. Jokaisen jäsenen on päästävä peruspalveluiden äärelle, mutta leveämmillä hartioilla voi tuottaa järeämpää vastinetta jäsenmaksulle.
Amiksesta korkeakouluun voi olla osalle vain haave
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaavia ammattilaisia, jotka voivat halutessaan hakea todistuksen tai pääsykokeen perusteella ammattikorkeakouluun tai pääsykokeen kautta yliopistoon. Amisbarometri 2019:n mukaan 37 prosenttia opiskelijoista aikoo jatkaa opiskelua, useimmat ammattikorkeakoulussa.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL:n mielestä ammatillisen toisen asteen koulutus ei välttämättä anna riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Vieraiden kielten osalta tilastot kertovat, että kieliopintojen määrissä on merkittäviä eroja ammatillisen ja lukiokoulutuksen saaneiden välillä.
Ammatillisella toisella asteella opiskelijat opiskelevat lähinnä vain kahta kieltä, lähes 90 prosenttia englantia ja ruotsia. Kolmea tai useampaa kieltä opiskeli vain muutama prosentti. Lukiolaisista 61 prosenttia opiskeli kahta kieltä ja kaksi viidestä opiskeli kolmea tai useampaa kieltä.
Ruotsia opiskelleiden osuus ammatillisen toisen asteen opiskelijoista oli pienempi kuin lukion opiskelijoista. Yleisin muista vieraista kielistä oli venäjä, jota opiskeli prosentin verran ammatillisista opiskelijoista. Opiskelijamäärä on vähentynyt viime vuosina.
Katseen vangitsija mobiilisovelluksissa
Huomion kiinnittäminen ei mobiilisovelluksessa onnistu samoilla visuaalisilla keinoilla kuin tietokoneen ruudulla. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston osana kansainvälistä yhteistyötä tekemästä tutkimuksesta.
– Sovellukset näyttävät puhelimessa erilaisilta kuin tietokoneen ruudulla: näyttö on pienempi, eikä siihen siten mahdu yhtä paljon elementtejä. Lisäksi mobiililaitteita katsotaan vertikaalisesti, pystyasennossa, ei horisontaalisesti, selittää Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.
Tähän asti on uskottu, että katse kiinnittyy ensin suurikokoisiin ja värikkäisiin elementteihin ja jää myös niiden pariin pidemmäksi aikaa. Tutkimus osoitti, etteivät oletukset pidä mobiilisovellusten kanssa paikkaansa.
Tietoa hakevan käyttäjän katse kiinnittyi yleensä ensin puhelimen ruudun vasempaan yläkulmaan. Ensimmäisellä kerralla käyttäjät keskittyivät kuvakkeiden, tunnusten ja logojen tekstielementteihin. Myös kasvot herättivät tarkkaavaisuuden, mutta jos niiden yhteydessä oli tekstiä, katse kohdistui kuitenkin enemmän tekstin suuntaan.