Eläketurvakeskuksen tuore toimitusjohtaja Mikko Kautto osaa puhua eläketurvasta syvällisesti ja monialaisesti, mutta yhtä lailla hän pystyy asettamaan sanansa kansantajuisesti. Sekä media että niin sanottu suuri yleisö tavoittavat hänen sanomisensa.

– Kansalaisille pitää pystyä ymmärrettävästi perustelemaan mutkikkaaksikin koetut eläketurvan peruspiirteet.

Toimitusjohtajana vastuut ovat tietysti laajemmat kuin median tai suuren yleisön palveleminen.

Kautto pysyy eläkepolitiikan valokeilassa siitäkin syystä, että hänet pyydettiin syyskuun alussa työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä seuraa työeläketurvan kehitystä, rahoitusta ja toimeenpanoa. Se koostuu työmarkkinakeskusjärjestöjen, eläkevakuuttamista hallinnoivan sosiaali- ja terveysministeriön ja eläkealan asiantuntijoiden edustajista.

Torjuntaa vanhusten köyhyydelle

Hyvinvointi on aina ollut työeläketurvajärjestelmän päämäärä.

– Työeläke torjuu vanhuusköyhyyttä ja on tehokas tapa huolehtia siitä, että toimeentulo jatkuu turvattuna myös työuran jälkeen, Kautto sanoo.

Hän pyrkii siihen, että ihmiset ovat perillä muun muassa työstä kertyvistä eläke-eduista ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä.

– Yksilön ja etuudensaajan näkökulmasta työeläkejärjestelmän perusta on edelleen pysyvä.

Kansalaisviestinnän tärkeys toistuu tuon tuosta Kauton puheessa, ja siinä hän korostaa järjestelmän parhaita piirteitä.

– Työeläketurvamme on kansalaisen näkökulmasta aivan mahdottoman yksinkertainen järjestelmä. Se hoituu yksilön näkökulmasta automaattisesti.

Hän pitää sydämen asianaan yhtä erityistä seikkaa.

– Eläketurva on luotu ihmisiä varten eikä meillä ole tärkeämpää funktiota. Tuemme tämän päämäärän toteutumista.

Harvassa maassa on sama käytäntö, että koko työhistorian aikainen työeläketurva tulee ihmiselle yhdellä hakemuksella.

– Kenenkään ei itse tarvitse pitää kirjaa kaikista työsuhteista ja ansioista, vakuutussuhteista ja yhtiöistä ja pelätä, että siellä joitakin matkan varrella kaatuu ja jotain jää saamatta, hän sanoo.

Työeläkeala yhteisesti on uuden edessä kehitellessään 2020-luvun parempia sähköisiä palveluja. Tarkastelussa on etenkin vakuutetun saama tieto ja työeläkeotteen rooli. Tulorekisteri mahdollistaa tiedon eläkekertymästä kuukausikohtaisella tarkkuudella.

Tietojärjestelmien kehittämisen ohella on Kauton mukaan perusteltua selvittää, mitä ihmiset haluaisivat ja toivoisivat työeläkealalta.

– Uusien sähköisten palveluiden avulla omakohtainen eläkkeen tunteminen voisi olla vähän paremmin hallussa.

Väestöennuste askarruttaa

Työeläketurvan nykyiset keskeiset kysymykset liittyvät väestönäkymiin. Suomessa on historiallisen matala syntyvyys ja yhteiskunnassa ylipäätään aika kriittinen suhtautuminen siihen, että tänne muualta tullaan.

Toinen isoista puheenaiheista liittyy työn tekemiseen ja siihen, miten työelämä ja työ muuttuvat.

Paljon on puhuttu palkkatyön vähenemisestä ja epätyypillisen alustatalouden kaltaisten muotojen invaasiosta, jossa ihmisiä siirtyy ikään kuin oman onnensa sepiksi enemmän tai vähemmän huonosti vakuutuksen piirissä oleviksi. Tällöin epävarmuus paitsi työstä, niin tulevasta vakuutusturvasta kasvaa.

Epätyypillisen työn laajuutta ei tilastotiedon perusteella Kauton mukaan ole vielä kuitenkaan todennettavissa siinä mittakaavassa kuin tuomiopäivänpasuunat ovat sitä huudelleet.

– Työn muutosta kannattaa seurata ja katsoa, miten se kehittyy, Kautto sanoo.

– Vaikka kyse on pitkälti globaalin talouden, digitalisaation ja markkinakilpailun tuomasta ilmiöstä, pitkälti viime kädessä työtä säätelee työoikeudellinen ja muu työmarkkinoita säätelevä lainsäädäntö, Kautto muistuttaa.

Pelkoa tulevista eläkkeistä

Väestön ikääntymisen seurauksena eläkkeiden rahoituksen kestävyyden miettiminen on tärkeää. Sopeutustoimiin on liittynyt ikärajatarkastuksia ja etuuden karttumiseen liittyviä muutoksia.

Ihmiset tietävät nämä muutokset ja ovat huomanneet myös muutosten suunnan.

– Tietenkin ihmisillä on huoli, jatkuvatko heikennykset eläketurvassa.

Kauton mukaan se on ymmärrettävä huoli, ja tietysti päätöksentekijöillä myös mielessä.

– Yhteinen pyrkimys tuntuu olevan sellainen, että nykytasoinen eläketurva pystyttäisiin hoitamaan. Jos muutoksia tehdään, eivät ne kuitenkaan ole sen tyyppisiä, että eläketurva tästä kokonaan loppuisi ja tyhjän päälle jäätäisiin.

■ Ilmestynyt tänä syksynä Työeläke-lehdessä 4:2019.