tutkittua
Alustatyö
on vielä harvinaista
Työnteko digitaalisten alustojen kautta ei ole asiantuntijatyötä tekevillä Suomessa kovinkaan yleistä. Moni sen sijaan kertoo hankkineensa lisätuloja alustojen kautta tai käyttäneensä alustoja palvelujen ostoon.
Alustatyöntekoa selvittävän tutkimuksen mukaan noin joka neljäs akavalainen on hankkinut ansioita tai tehnyt töitä ainakin yhden digitaalisen alustan kautta. Yleisimpiä tällaisia alustoja olivat Tori.fi tai Huuto.net -tyyppiset kaupankäyntialustat. Nuoremmat vastaajat olivat hankkineet tuloja näiden kautta vanhempia ikäryhmiä useammin.
Työtä välittäviä alustoja, kuten UpWork, Solved, TaskRabbit tai Amazon Mechanical Turk, oli käyttänyt työntekoon vain muutama prosentti vastaajista. Niistä saadut ansiot olivat pieniä, yli puolella käyttäjistä alle 100 euroa kuussa.
Palveluiden osto digitaalisilta alustoilta oli yleistä; akavalaisista kaksi kolmesta oli ostanut tai käyttänyt palveluita digitaalisilta alustoilta. Yleisimpiä palveluiden käyttöön tai ostamiseen käytettyjä alustoja olivat nettimarkkinapaikat, joista yli puolet oli ostanut palveluita. Noin viidesosa oli ostanut Airbnb:n kautta majoitusta.
Alustoilta palveluiden ostaminen oli monelle varsinkin nuoremmalla vastaajalle luontevaa. Neljä viidestä alle 35-vuotiaasta oli ostanut tai käyttänyt digitaalisten alustojen kautta palveluita.
Kiinnostus alustatyöhön korkealla
Akavalaisista monet olivat kiinnostuneita alustatyöstä ja valmiita myymään osaamistansa digitaalisten alustojen kautta.
Useampi kuin joka kolmas kertoi olevansa valmis myymään omaa asiantuntemustaan digitaalisen alustan kautta. Samoin useampi kuin joka kolmas oli valmis siihen, että työnantaja voisi tarjota heidän osaamistansa digitaalisen alustan kautta muiden käyttöön.
Toki monen mielestä tämä edellyttäisi sitä, että palkkaus- ja työsuhdeturvaan liittyvät asiat olisi hoidettu kuntoon. Kuitenkin noin joka viides kertoi olevansa valmis hoitamaan nämä asiat omatoimisesti.
Kiinnostus alustatyöhön oli suurinta korkeimmin koulutetuilla eli tohtoreilla kuten myös yrittäjänä, freelancerina tai itsensätyöllistäjänä työskentelevillä sekä ikäryhmässä 35–49-vuotiaat ja miehet.
Palkkatyö houkuttelee jatkossakin
Tutkimuksen vastaajista suurin osa näki tulevaisuutensa valoisana. Työelämä on muutoksessa, mutta vain harva vastaaja, noin joka kymmenes, oli sitä mieltä, että viiden vuoden päästä heillä olisi tarvetta kouluttautua uuteen ammattiin.
Sen sijaan enemmistö, noin kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että viiden vuoden kuluttua heidän työnsä on sisällöltään aiempaa kiinnostavampaa. Suurin osa näki myös tulevaisuudessa tekevänsä omaa koulutustansa vastaavaa työtä.
Työn digitalisoitumista suurin osa piti myönteisenä asiana. Digitalisaation nähtiin useimmiten parantavan työmahdollisuuksia. Jopa 84 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että teknologian kehittyminen ei heikennä heidän asemaansa työmarkkinoilla.
Moni näki itsensä lähitulevaisuudessa yhä palkkatyössä. Noin kolme neljästä arveli työskentelevänsä tulevaisuudessa palkkatyössä ja tätä toivoi noin kaksi kolmesta.
Toiveissa uusia työtehtäviä
Työpaikanvaihtokaan ei ollut kaikkien mielessä. Noin joka kolmas toivoi työskentelevänsä nykyisen työnantajan palveluksessa myös lähitulevaisuudessa. Heistä osa kuitenkin toivoi uusia työtehtäviä.
Toiveet palkkatyöstä lähitulevaisuudessa olivat muita ryhmiä yleisempiä varsinkin alle 35-vuotiaiden, naisten ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien keskuudessa.
Vaikka alustatyö herätti kiinnostusta, vain prosentti akavalaisista arveli lähitulevaisuudessa työskentelevänsä alustojen kautta. Alustatyötä ensisijaisena toiveenaan pitäviä oli akavalaisista kolme prosenttia.
Tutkimuksen tausta
Asiantuntijatyössä tapahtuvia muutoksia alustatalouden aikakaudella selvitettiin Turun yliopiston toteuttaman tutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Akavan jäsenliittojen jäsenet. Se toteutettiin marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana.
Vastaajia oli kaikkiaan 2 326 henkilöä, joiden keski-ikä oli 48 vuotta ja joista naisia oli 68 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli suorittanut korkeakoulututkinnon.
Tutkimus oli osa Turun yliopiston SWiPE-hanketta (Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikaudella). SWiPE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke.