Katajanokan matkustaja- terminaali, syyskuinen keskiviikkoaamu. Meritullin liikkuva partio on juuri ottanut kiinni henkilön, joka on etsintäkuulutettu ja jolla on maahantulokielto. Tullikoira Ice nuuhkii innokkaasti matkatavaroita, joista ei kuitenkaan tällä kertaa löydy mitään kiellettyä.

Partion esimies Teemu Lappalainen kertoo, että päivän ohjelmassa on Katajanokka, Länsisatama sekä Eteläsatama ja yhteensä viisi matkustajalauttaa.

– Päivittäin löytyy jotain pientä ja silloin tällöin jotain suurempaa, hän kuvailee.

Lappalainen lisää, että pienempi tarkoittaa muun muassa vähäisiä määriä huumausaineita, huumaavia reseptilääkkeitä sekä tupakkaa ja alkoholia, mitä ei ole tuotu selkeästi omaan käyttöön, vaan myytäväksi. Kategoriaan iso kuuluvat esimerkiksi suuret huumausaine-erät.

– Tekniikka, muun muassa läpivalaisulaitteet, tarjoaa meille erittäin tärkeitä työkaluja, hän kertoo.

Kuvantulkinta vaatii harjaantumista

Mukanamme Katajanokalla on tullin tietohallinnon järjestelmäpäällikkö, insinööri Timo Siitonen.

Hän on ollut kehittämässä muun muassa läpivalaisuun liittyviä tietojärjestelmiä.

Tullilla on käytössään esimerkiksi läpivalaisuautoja autojen ja konttien läpivalaisuun – ja muuta läpivalaisutekniikkaa. Vainikkalassa on junien rahtivaunujen valaisuun tarkoitettu laitteisto. Läpivalaisutekniikkaa on myös esimerkiksi lentokentän postitullissa ja Vaalimaalla.

– Käytännössä kyse on röntgenkuvista. Minun itse on vaikea löytää kuvista mitään poikkeavaa, mutta osaavat kuvantulkitsijat huomaavat helposti, jos vaikkapa auton tietty rakenne vaikuttaa jotenkin erikoiselta.

Moni tabletti päältä kaunis

Siitonen kehittää myös tullilaboratorion tietojärjestelmiä.

– Käytännössä esimerkiksi näyte huumausaineeksi epäillystä aineesta toimitetaan tullilaboratorioon. Analyysin tulokset kirjataan tietojärjestelmään, mistä asiaa hoitava taho saa siitä tiedon.

Hän huomauttaa, että tullitekniset tutkimukset ovat kuitenkin vain osa tullilaboratorion toimenkuvaa.

– Tullilaboratorio tutkii esimerkiksi, että maahantuotavista kulutustarvikkeissa tai elintarvikkeissa ei ole vaarallisia aineita tai ominaisuuksia.

Tullilaboratorion saa tutkittavakseen myös piraattituotteita. Surullisen kuuluisa esimerkki ovat kaukomailta tilatut potenssilääkkeet, jotka saattavat olla todellisuudessa vaikkapa pillereiksi puristettua ja siniseksi maalattua betonipölyä.

Merkityksellistä työtä

Siitonen on valmistunut automaatiotekniikan insinööriksi Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1994. Tullissa hän on työskennellyt vuodesta 2008, sitä ennen hän on toiminut ohjelmistosuunnittelijana, projektipäällikkönä ja tuotantopäällikkönä muun muassa Tiedolla, Martelassa sekä Rajavartiolaitoksella.

– Periaatteessa it-työ tullissa on samanlaista kuin missä tahansa muualla. Järjestelmiä kehitetään koko ajan, kun niihin halutaan uusia ominaisuuksia. Niitä muokataan myös käyttäjäystävällisemmäksi ja tietoturvallisemmiksi.

Mikään ei tule koskaan täysin valmiiksi.

– Tai jokin asia on ehkä pienen hetken valmis, mutta sitten sitä lähdetään taas kehittämään eteenpäin, Siitonen naurahtaa.

Hän kertoo viihtyneensä tullissa erittäin hyvin, muun muassa hyvien työkaverien ja rennon ilmapiirin ansiosta.

– Oma merkityksensä on myös tunteella, että teen merkityksellistä työtä. On hienoa lukea lehdestä, että tulli on taas takavarikoinut jonkun suuren huume-erän ja estänyt sen päätymisen katukauppaan.

Vaikka Siitonen ei itse tee operatiivista työtä, niin hän kuten muutkin it-henkilöt pyrkivät osaltaan helpottamaan työtä kentällä tuottamalla toimivia tietojärjestelmäpalveluita.

Tullin tietohallinnossa on tällä hetkellä vapaita työpaikkoja myös insinööritaustaisille ihmisille.

– Tarvetta on muun muassa määrittelijöille, ratkaisusuunnittelijoille, kohdearkkitehdeille, palveluvastaaville ja projektipäälliköille.

Tekoäly on tulossa

Siitosen mukaan kaikki viittaa siihen, että tekniikan ja tietojärjestelmien merkitys ei ole tullissa ainakaan vähenemään päin.

Hänen mukaansa on myös mielenkiintoista nähdä, mitä tekoälyn kehittyminen tuo tulleessaan.

– Maailmalla on jo käytössä tekoälyjärjestelmiä, jotka pystyvät havaitsemaan läpivalaisukuvista epäilyttäviä esineitä. Kun järjestelmät kehittyvät vielä nykyisestä, niitä otetaan varmasti käyttöön meilläkin lisääntyvissä määrin.

Tarvetta uusille keinoille on senkin takia, että esimerkiksi nettikaupan kasvun myötä kaukomailta tuleva pakettiliikenne on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Viime aikoina tulli on joutunut varautumaan myös siihen, että Brexitin myötä Ison-Britannian ja EU:n välille nousee uusi tulliraja.

Mutta on tietenkin asioita, joihin edistynytkään tekoäly ei varmasti koskaan pysty. Tullikoira Icen tarkan kuonon kanssa on ihan turha lähteä kilpasille.