PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Ammattikunnan historia yksissä kansissa

Insinööriliiton juhlavuoden yksi tärkeä etappi, kirja Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historiasta, on päätöksessä. Noin 400-sivuinen, historiantutkimuksen kriteerit täyttävä teos saatiin painosta syys-lokakuun vaihteessa.

Nyt kirja on virallisesti julkaistu ja kaikkien luettavissa.

Olen kirjan läpi selannut ja sieltä täältä pätkiä tarkemminkin lukenut. On helppo todeta, että Insinööriliitto teki erinomaisen ratkaisun, kun se päätti liiton sadan vuoden taipaleen kunniaksi tehdä perinteisen järjestöhistoriikin sijaan kunnon tutkimuksen ammattikunnan historiasta. Tutkija Sampsa Kaatajan kirja sitoo insinöörit ja Insinööriliiton osaksi suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehitystä ja teknologista vallankumousta viimeisen sadan vuoden aikana mukaansatempaavalla tavalla.

Kirja on Insinööriliitolta merkittävä panostus suomalaiseen historiantutkimukseen. Tutkimusprojekti kesti jokseenkin kaksi ja puoli vuotta. Hyvä ja vilpitön aikomuksemme oli antaa tutkimuksen tekijälle riittävästi aikaa perehtyä aiheeseen, kerätä aineistoa, analysoida sitä ja kirjoittaa. Mutta kuten usein insinöörien vetämissä projekteissa ei tässäkään loppujen lopuksi ollut aikaa hukattavaksi: kiire ei kuitenkaan tullut ja kirja tuli valmiiksi suunnitellussa aikataulussa.

On turha yrittää kovin laajasti tiivistää monisatasivuisen kirjan keskeistä sisältöä yhdelle puheenjohtajan palstalle. Itselleni kirja alleviivaa sitä, kuinka merkittävästi teknologian kehitys on viimeisen sadan vuoden aikana muuttanut tavallisten ihmisten arkista elämää ja mikä merkitys ammattikunnallamme kehityksessä on ollut. Voi liioittelematta todeta, että ilman insinöörien tekemään työtä maailma olisi kokonaan toisenlainen.

Toki kirjaan mahtuu myös aimo annos Insinööriliiton ja liittoyhteisön paikoitellen värikästä historiaa. Osa meistä on ollut sitä tekemässä ja tekee vastakin, ja hyvä niin. Insinööriliitto on sadassa vuodessa kehittynyt pienestä ammatillis-aatteellisesta yhdistyksestä merkittäväksi yhteiskunnallisesti toimijaksi.

Perustehtävä on kuitenkin pysynyt samana, yhteinen tehtävämme on tehdä töitä jäsenkunnan paremman huomisen eteen. Liiton alkuaikana edunvalvonta ja ammatti-identiteetin rakentaminen lähti insinööri -nimikkeestä, sen eteen tehtävästä työstä. 1970-luvulla Insinööriliitosta alettiin rakentaa työmarkkinakentällä toimivaa insinöörien ammattijärjestöä. 2000-luvulla yhteiskuntavaikuttaminen korostuu ammattijärjestöjen, myös Insinööriliiton toiminnassa.

Kirja on historiaa, on aika katsoa tulevaisuuteen. Me olemme työelämässä ja Insinööriliitossa seuraavan historian tekijöitä. Mitä paremmin sen teemme, mitä enemmän siihen paneudumme, sitä paremmin suomaisella yhteiskunnalla ja jäsenillämme menee.

Edelleen on tärkeää vaalia ammattikuntamme arvoja, olla ylpeästi insinööri sekä tuntea mielihyvää saavutuksista, joita insinöörit ovat saaneet aikaan suomalaiselle yhteiskunnalle.