Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja työnantajaliitto Teknologiateollisuuden väliset neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat syyskuussa. Yhdistysten välillä on kolme suurta sopimusalaa eli teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsulttiala sekä tietoala, jossa kolmas sopijapuoli on Tietoala ry.

Miltei kaksi kolmesta Insinööriliitto-yhteisön jäsenestä on näiden sopimusten piirissä. Sopimukset päättyvät lokakuun lopussa.

Teknologiateollisuuden toimihenkilösopimusten pääneuvottelija on neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi. Ennen neuvottelukierroksen alkua hän odotti tavanomaista liittokierrosta siihen liittyvine ajankohtaisine paineineen.

– Työaikaan ja palkkaan liittyvät kysymykset ovat hankalia, sillä neuvotteluosapuolilla on niissä erilaiset intressit, Ruohoniemi sanoo.

Onnistuneet neuvottelut edellyttävät hänen mielestään luottamuksellista neuvotteluilmapiiriä, jossa neuvottelijat tuntevat toisensa.

– On ymmärrettävä, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta arvostetaan kuitenkin neuvottelukumppania.

Ruohoniemi muistuttaa, että yhteistyö ammattiliittojen kanssa on välttämätön, sillä kumpikaan osapuoli ei voi yksin määritellä työsuhteen ehtoja.

Työajanpidennysten varjo

Yksi neuvottelukierroksen kipukohtia on kilpailukykysopimuksen ohessa sovitut työajanpidennykset, jotka palkansaajat haluavat pois seuraavista sopimuksista. Moni liittojohtaja ja neuvottelija on puhunut kikyn pitkästä varjosta, joka rasittaa kuluvaa kierrosta.

Ruohoniemi ei näe asiaa samoin.

– Kilpailukykysopimus sai paljon kritiikkiä palkansaajapuolelta sen takia, että se oli ensimmäinen kerta, kun joitakin ehtoja palkansaajien näkökulmasta tiukennettiin, hän huomauttaa.

Myös niin sanottu vientimalli on kirvoittanut vastalauseita palkansaajapuolella. Ruohoniemen mielestä Suomen kansantalouden kannalta vientiteollisuuden pitää mitoittaa työehtosopimuksien, palkantarkistusten ja muiden työehtojen aiheuttamat kustannusvaikutukset.

– Jos se tapahtuu jollakin muulla tavalla, kustannukset kertautuvat joko verotuksen tai kotimarkkinoiden hinnan nousujen kautta. Siten ne vaikuttavat vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

Laki takaa paljon

Ruohoniemen mielestä työehtosopimuksella on rakennettu aikanaan paljon asioita, jotka ovat sittemmin tulleet koskemaan koko työelämää joko suomalaisen lainsäädännön tai EU-direktiivien kautta.

– Tällä hetkellä en koe, että työehdoissa olisi sellaisia puutteita. Työajan ja työntekemisen peruselementit tulevat lain kautta, mitä on täsmennetty työehtosopimuksissa, neuvottelujohtaja sanoo.