Kuluvalla kierroksella Insinööriliiton tavoitteena on saada ostovoima paranemaan niin työehtosopimus-, talo- ja yksilötasoilla: jok’ikisen ansioiden pitää nousta sen verran, että hänen ostovoimansa paranee.

– Vuonna 2007 oli edellisen kerran reilut korotukset. Sen jälkeen ne ovat olleet hyvin pieniä käytännössä koko palkansaajapuolella, liiton työehtoasiantuntija Juha Särkkä sanoo.

– Yksittäisillä aloilla osa on pärjännyt paremmin.

Insinööriliiton tavoitteena on myös työkyvyn tukeminen. Eri aloilla on ollut erityyppisiä työhyvinvointia parantavia hankkeita, joita pitää saada joka sopimukseen. Neuvotteluissa pitää myös miettiä, miten vuoden vaihteessa voimaan tuleva työaikalaki on huomioitava sopimuksissa.

Liitto on linjannut, että työajan pidennyksistä on päästävä eroon eikä niistä olla valmiita maksamaan. Särkän mukaan 24 tuntia palkatta tehtävää työtä on kirjattu työ- ja virkaehtosopimuksiin hyvin eri tavoin. Eri sopimusaloilla ja eri organisaatiossa käytännöt vaihtelevat: toisaalla ne pitää tehdä, mutta toisaalla tunteja ei käytetä työntekoon tai niitä ei tehdä lainkaan.

– Poistaminen on aika haasteellista, Särkkä huokaa.

Ensimmäisenä sopimukseen päätynevät Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus. Siinä todennäköisesti ratkaistaan, kuinka myös muissa sopimuksissa työajan pidennykselle käy.

Jatkuvaa yhteydenpitoa

Vaikka puhutaan neuvottelukierroksesta, käytännössä kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissa työnantajan kanssa on jatkuvan neuvottelun periaate. Kun sopimuskausi päättyy, neuvottelut tiivistyvät.

– Jossakin vaiheessa sopimus syntyy, ja jälleen palataan jatkuvaan neuvotteluun. Kyse ei ole yksittäisestä tapahtumasta vaan jatkuvasta prosessista, Särkkä selventää.

– Kun työrauha päättyy, sekä palkansaaja- että työnantajapuolella painostusvalmiuden pitäisi olla huipussaan. Valmiutta pidetään korkealla niin kauan kuin sopimus syntyy.

Painostusvalmius ja neuvottelutilanteet vaihtelevat eri sopimusaloilla. Jos neuvottelut eivät etene, voidaan päätyä painostustoimiin.

Neuvottelujärjestöjen tehtävissä

Insinööriliitossa on kolme työmarkkinavaltuuskuntaa: yksityinen, valtio ja kunta, jotka ovat esittäneet tavoitteita liiton hallitukselle. Niitä on viety neuvottelujärjestöihin, joista puolestaan on tullut neuvottelujärjestöjen tavoitteita.

Neuvottelujärjestöjen nimeämät neuvottelijat hoitavat käytännön neuvotteluita. Kaikilla sopimusaloilla pidetään yhteyttä muidenkin henkilöstöryhmien neuvottelijoihin.

– Emme pärjää täysin yksin, vaan meidän täytyy tietää, mitä muut hakevat, Särkkä muistuttaa.

– Työnantaja tuo varmasti samankaltaisia heikennyksiä joka pöytään. Meidän tarvitsee löytää yhteisiä yhteistyömalleja, joilla pystytään torppamaan työantajan heikennykset.

Myönteistä Särkän mukaan tällä kierroksella on se, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön johdot keskustelivat hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkua. Niillä on yhteinen tavoite esimerkiksi työ- ja virkamatkojen vapaa-aikana matkustamisen korvaus. Se on myös Insinööriliiton tavoite.

Optiot eivät toteudu

Edellisellä neuvottelukierroksella yksityissektorilla miltei kaikki sopimukset tehtiin kaksivuotisiksi, minkä jälkeen optiona oli yksi vuosi.

– Kahdelle ensimmäiselle vuodelle sovittiin palkankorotukset ja tekstit. Kolmannelle vuodelle sovittiin, että jatketaan tessiä eli tekstejä ei muuteta, mutta sovitaan palkankorotukset.

Tällä hetkellä sopimusaloista valtaosa on päättänyt, että optiota ei käytetä. Joten käynnissä on aivan tavallinen neuvottelukierros.

Juha Särkkä arvelee, että seuraava sopimuskausi on parin vuoden mittainen.

Konkarin mielestä viime aikoina neuvottelukulttuuri on muuttunut siten, että pääosin neuvotellaan työajalla. Hän olettaa, että toki joissain vaiheessa on pidempiäkin neuvottelusessioita. Hänen mielestään ei ole kiire tehdä sopimuksia.

– Kun on minimitavoitteet saavutettu, kannattaa vielä yrittää vääntää.