Kaksi vuotta sitten digitaalisen suunnittelualan yrityksen Protaconin johto havahtui siihen, että henkilöstön työhyvinvointi laahasi alan keskiarvon alapuolella. Yritys haki apua Suomessa kehitetystä työelämän laatua mittaavasta QWL- eli quality of working life -indeksistä.

– Henkilöstökyselyn tulosten perusteella aloitettiin järjestelmällinen esimiestyön kehittäminen ja kiinnitettiin huomiota henkilöstön hyvinvointiin, kertoo luottamusmies, suunnitteluinsinööri Lauri Jussila.

Tulokset näkyvät nyt indeksissä. Yhtiön tuoreimpaan eli viime vuoden tilinpäätökseen vaikutus ei ole vielä yltänyt.

– Henkilöstön hyvinvoinnilla, osaamisella ja motivaatiolla on suora yhteys tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta yrityksen taloudelliseen tulokseen, Jussila sanoo.

Edut paranivat

Indeksiin liittyvien henkilöstökyselyjen avulla Protacon on kehittänyt työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, työsuojelua ja työkykyjohtamista. Yritys on parantanut työpisteiden ergonomiaa, perustanut liikuntakerhoja sekä kasvattanut liikunta- ja kulttuuriseteleiden määrää. Työnantaja on panostanut myös koulutukseen.

– Tampereella järjestettiin kahden päivän koulutus automaatiojärjestelmästä. Porukka nautti koulutuksesta ja osaamisen lisäämisestä. Saimme koulutuksen ansiosta heti kaksi uutta asiakasta, Jussila kertoo.

Johto pohti kehitystyön yhteydessä yli 400 työntekijän ja 14 paikkakunnalle jakautuneen yhteisön arjen pyörittämistä. Matalan organisaation muodikkuudesta huolimatta johto päätyi malliin, jossa asiantuntijataustaiset esimiehet johtavat sopivan kokoisia asiantuntijatiimejä.

– On parempi, että työntekijöillä on esimies, jolla on aikaa keskustella kaikista työhön liittyvistä asioista. Silloin hänet tunnetaan ja pidetään työkaverina, Jussila tuumii.

Motivaatio nousee

Tärkeimmät työelämän laatua parantavat tekijät ovat Jussilan mukaan työkulttuuri, työkaverit ja mielekkäät työtehtävät. Palkka tulee tärkeysjärjestyksessä vasta neljäntenä.

Isot linjat alkavat olla Protaconilla kunnossa. Tämän näkee siitä, että kyselyillä on alettu viilata myös taukotarjoiluja.

– Vaihtelimme kahvilaatua puolen vuoden ajan ennen kuin se kelpasi kaikille. Se on lopulta tummaa Presidenttiä. Nyt ei enää tiedetä, mistä valittaa, Jussila virnistää.

Hyvä työelämä tuottaa

Lapin yliopistossa syntynyt työelämän laatua mittaava QWL on ensimmäinen indeksi, jolla on tuottavuustakuu. Se tarkoittaa, että konsultti ei laskuta selvityksestä vaan ottaa osan voiton kasvusta.

– Pehmeillä asioilla tehdään kovaa tulosta, selittää indeksin kehittänyt professori Marko Kesti.

Kun työelämä kehittyy, työntekijöiden suoritukset ja asiakastyytyväisyys paranevat. Sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus vähenevät, eläkkeelle siirtyminen myöhenee, ylitöiden teettäminen harvinaistuu ja muuttuvat kulut pienenevät.

Indeksi on saanut viime vuosina laajaa tukea kansainväliseltä tiedeyhteisöltä. Kesti hyödyntää kehittämäänsä indeksiä konsulttina M-Competencessa ja omistajana työelämän laatua kehittävässä opetuspeliyhtiössä Play Gamessa.

Toistaiseksi indeksiä käytetään vasta kymmenissä yrityksissä. Tunnetuimpia lienevät OP-Pohjola ja Valtion henkilöstötutkimus VMBaro. Lisäksi espoolainen konsulttiyritys Vibecatch on tehnyt indeksistä palvelun.

Itsearvostus kasvaa

Työelämän laatuindeksi perustuu ihmistieteisiin, kuten Bayesin teoreemaan ja Maslow’n tarvehierarkiaan. Olennaista indeksissä on, että se ei laske keskiarvoja monimutkaisista kyselyistä vaan tarttuu suoraan olennaisiin kehityskohtiin.

Indeksi seuraa itsearvostustekijöitä, joita ovat turvallisuuden tunne, yhteenkuuluvuus ja työn ilo. Kun työpaikka koetaan turvalliseksi, muut edellytykset voivat täyttyä. Työn ilo syntyy, kun työn päämäärät ovat oikeita ja työssä saa käyttää luovuutta.

– Luovuus buustaa suorituskykyä. Se ei vaikuta lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti.

Kesti haluaa, että työelämän laatu nostetaan hallitusohjelmaan.

– Esimiestyön laatu Suomessa on surkea, hän painottaa.