Budjetti ilman yllätyksiä
TEKSTI: Jari Rauhamäki ja KUVA: Mostphotos
Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys oli sisällöltään odotettu. Koulutukseen panostetaan ja 25:n työllisyyskeinon listalla on paljon hyviä ehdotuksia.
Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020 noudattaa hallitusohjelmassa tehtyjä linjauksia. Odotetusti suurin osa hallitusneuvotteluissa päätetyistä menolisäyksistä, kuten korkeakoulutuksen perusrahoituksen korottaminen, toteutetaan jo ensi vuoden alusta.
Antti Rinteen hallituksen taloudenpidon kulmakivi on työllisyysaste ja sen nostaminen. Nyt tuo maaginen luku on asetettu 75 prosenttiin. Tavoitteena on 60 000 uutta työllistä.
Hallitus ruoskii itseään työllisyystalkoisiin ilmoittamalla jättävänsä menolisäykset tekemättä, jos työllisyysaste ei nouse.
Listalla 25 keinoa
Budjettiesitys sisältää listan 25:sta työllisyyskeinosta, joiden tehoa on määrä arvioida vuoden 2020 budjettiriihen yhteydessä. Lista sisältää tavaraa paikallisen sopimisen edistämisestä aikuiskoulutustuen uudistamiseen, mutta nähtäväksi jää, mikä on toimien vaikuttavuus.
Osan toimista voi liiton jäsenistön näkökulmasta varustaa plusmerkillä, mutta huonoakin löytyy. Kukaan tuskin jää kaipaamaan aktiivimallia, mutta yhteensä 200 miljoonan euron ansiotuloverotuksen kevennyksen painottumisen pieni- ja keskituloisiin tarkoittaa monelle jäsenelle käteen jäävän palkan pienenemistä.
Hallituksen on tarkoitus uudistaa työttömyysturvaa, työttömien palveluja ja työnhakuvelvoitteita niin, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2021.Työttömyysturvan uudistaminen on määrä tehdä kolmikantaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelevat ehdotukset lyhyem- pien koulutuskokonaisuuksien mahdollistamisesta sekä selvittävät mahdollisuudet lisätä täydennys-, muunto- ja lisäkoulutusta. Toteutuessaan nämä toimet voivat olla lääke osaamispulaan.
Työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut palaavat työllisyystoimien työkalupakkiin. Myös palkkatukea uudistetaan ja sen käyttöä lisätään.
Koulutus on tulevaisuusinvestointi
Hallitus ilmoittaa budjettiesityksessään investoivansa koulutukseen yhteensä 256 miljoonaa euroa. Mukana on korkeakoulujen perusrahoituksen korottaminen täysimääräisenä jo vuoden 2020 alusta.
Yliopistoille tämä tarkoittaa 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa lisää. Tämän päälle tulee vielä indeksikorotusten palauttaminen, mikä euroiksi muutettuna on 67 miljoonaa.
Budjettiriihen koulutuspanostukset herättivät tuoreeltaan riemua, mutta jo reilu viikko myöhemmin korkeakoulujen taivaalle kasaantui tummia pilviä. Lehtitietojen mukaan OKM esittää vuosille 2021–2024 lähes 8 000 tutkinnon lisäystä ilman erillistä rahoitusta. Käytännössä kyse on siis leikkauksesta, mikä toteutuessaan sulattaa merkittävän osan budjettiesityksen lisärahoituksesta.
Innovaatioihin ja investointeihin vauhtia
Hallituksen vakaa aikomus on saada vauhtia niin yritysten investointeihin kuin innovaatioiden syntymiseen. Hallitus selvittää yrityksille määräaikaisia tutkimusyhteistyökannustimia esimerkiksi yhteistyöstä korkeakoulujen TKI-toiminnassa ylimääräisellä verovähennysoikeudella.
Myös Business Finlandin TKI-toiminnan avustusvaltuuksiin on luvassa lisää rahaa. Innovaatioiden syntymiseen kannustetaan vuosina 2020–2023 yhteensä yli sadalla miljoonalla eurolla.
Yritysten haluttomuus investoida on ollut yksi kasvun jarru. Nyt hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin. Kaksinkertaisen poisto-oikeuden on määrä olla voimassa neljä vuotta.
Yritysten kannalta hankalia esityksiä voivat olla liikennepolttoaineiden verotuksen korottaminen sekä kirjaus yritysten verotuksen tarkastelemisesta muun teollisuuden sähköveron ja päästökauppakompensaatioiden osalta.
Pasi Sorjonen
pääekonomisti
Akava
Jäähtyy, vaan ei jäädy
Suomen talous kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla vajaan yhden prosentin vauhtia vuotta aiemmasta. Yksinkertainen laskutoimitus kertoo, että koko vuoden kasvutahti voi edelleen yltää 1,5 prosenttiin, mutta se edellyttää, että jälkipuolisko hurjastellaan kahden prosentin vauhdissa. Ikävä kyllä, se ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Vuoden alkupuoliskolla oli hyvää se, että talous kasvoi laajalla pohjalla. Sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä vauhdittivat vaatimatonta nousua. Vienti nousi tuontia vauhdikkaammin.
Myös investoinnit ja kulutus kohosivat julkisen sektorin vetämänä hieman. Sen sijaan yksityisellä sektorilla hidastumisen merkit näkyivät selkeinä niin investoinneissa kuin kulutuksessakin. Suorastaan järkyttävää oli aineettomien investointien määrän painuminen alimmilleen 20 vuoteen. Ihan kuin tulevaisuuden usko olisi yhtäkkiä kuihtunut.
Entä mitkä ovat lähiaikojen näkymät? Epävarmat ne tietysti ovat, kuten aina. On hyvä muistaa, että epävarmuus on vinoa. Taloutta jarruttavia riskejä ja uhkia on helppo keksiä miten paljon tahansa. Sellaisia asioita, jotka voisivat kiihdyttää talouden vauhtia odotettua enemmän, on huomattavasti vaikeampi löytää.
Tätä kirjoitettaessa kauppasota ja keskeneräinen Brexit varjostavat edelleen koko maailmantalouden ja maailmankaupan kehitystä. Euroopan keskuspankin kyselyssä ammattiennustajat arvioivat, että euroalueen talouskasvu jää vuonna 2020 vajaan 65 prosentin todennäköisyydellä enintään 1,5 prosenttiin.
Suomen kannalta vaikea pala on lisäksi talouden jäähtyminen sekä Saksassa että Ruotsissa, joihin menee peräti neljännes tavaraviennistämme. Vaisun oloiset ovat siis viennin näkymät ainakin toistaiseksi.
Talouden alakulo näkyy selvästi tuoreimmissa ennusteissa, jotka povaavat talouskasvun jäävän vaatimattomaksi prosentin pintaan paitsi tänä myös ensi vuonna. Tuollainen tahti ei luultavasti riitä parantamaan työllisyyttä. Pidemmällä aikavälillä se saattaa kuitenkin olla uusi normaali.