Nuoret ostavat entistä harvemmin asuntoja

Nuorten ikäluokkien asuntokunnista yhä pienempi osuus asuu omistusasunnossa. Tilastokeskuksen mukaan 30–34-vuotiaiden asuntokunnista enää alle puolet asui omistusasunnossa viime vuoden lopulla. Kymmenen vuotta sitten tällaisia asuntokuntia oli 58 prosenttia.

Vastaavasti yhä useampi asuntokunta valitsee nykyään vuokralla asumisen. Vuokra-asuminen on yleistynyt erityisesti alle 40-vuotiaiden keskuudessa.

Kaikista asuntokunnista omistusasunnossa asui 63 prosenttia viime vuoden lopussa. Omistusasuminen on hieman menettänyt suosiotaan, sillä kymmenen vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vielä 66 prosenttia.

Suhteellisesti eniten kasvaa niin sanotuissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen.

Ensiasunnon ostajia on aikaisempaa vähemmän, vaikka aivan viime vuosina ensiasunnon ostajien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Osakemuotoisen ensiasunnon ostajat keskittyvät kaupunkeihin. Suurin osa, 66 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa.

Yhä useampi nuori siirtää omistusasunnon hankintaa myöhemmälle iälle. Viime vuonna ensiasunnon ostajien keski-ikä oli lähes 29 vuotta.

Seuraa insinöörejä verkossa

Insinöörin verkkolehdestä on tarjolla:

– uusimpia uutisia

– ajankohtaisia artikkeleita

– kaiken maailman kolumnisteja

– ääntä ja kuvaa yhteiskunnassa

– kertomuksia kentältä

■ Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi

Sukupuoli vaikuttaa arvioon pätevyydestä

Työnantajat valitsevat rekrytoitaessa pätevimmän hakijan. Asiantuntijan arvio pätevyydestä riippuu kuitenkin Hankenin professorin Janne Tienarin mukaan sukupuolesta.

– Se, että pätevin valitaan, on myytti, Tienari tyrmää.

Arvio pätevyydestä on suhteellinen kriteeri. Pätevyyteen vaikuttaa se, kuka henkilöä arvioi ja millaiset kriteerit ovat. Tämän vuoksi Tienari pitää pätevyyttä usein sukupuolittuneena.

Oulussa lokakuussa järjestetyillä Tasa-arvopäivillä esiteltiin Sukupuolella väliä? -hanketta. Se tarkastelee sukupuolten tasa-arvoa etenkin julkisessa keskustelussa, poliittisessa päätöksenteossa sekä politiikan ja talouden johtopaikoilla.

Tasa-arvon edistäminen päätöksenteossa, mediassa ja työpaikoilla vaatii tietoa ja työkaluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sijaitseva Tasa-arvotiedon keskuksen uudistunut Sukupuolten tasa-arvo -sivusto tarjoaa katsauksen tasa-arvon tilanteeseen ja tukee tasa-arvotyötä erilaisissa organisaatioissa. Sivuilta löytyvät myös tasa-arvoalan keskeiset käsitteet, lainsäädäntö, tilastot ja tutkimukset.

Akava uudistaa EU-edunvalvontaansa

Akava perustaa ensi vuoden alussa toimiston Brysseliin hoitamaan Akavan liittojen jäsenten EU-edunvalvontaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa yhteinen edunvalvontakonsepti pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa.

EU:n tasolla tehdään laajasti työlainsäädäntöä, työaikoja koskevia linjauksia, samapalkkaisuusasioita ja työsuojelua koskevia säädöksiä. Myös työelämän muutos ja digitalisaatio edellyttävät yhteisten eurooppalaisten pelisääntöjen luomista työmarkkinoille, Akava perustelee hankettaan.

– Koulutusohjelma Erasmus+ ja tutkimusohjelma Horisontti ovat olleet EU:n menestystarinoita ja oleellisia jäsentemme kannalta. EU:n merkitys kasvaa jatkuvasti työelämä- ja koulutuskysymyksissä, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Tämän vuoksi olemme luomassa uutta edunvalvontaa yhdessä Akavan ja muiden kumppaneiden kanssa.

YTN irtautuu ensi vuoden alusta palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnionsin jäsenyydestä. Akava jatkaa korkeasti koulutettujen eurooppalaisen yhteistyöjärjestö Eurocadresin jäsenenä.

Insinööriliitto palkitsee parhaita insinööritöitä

Tekniikan alan opiskelijat tekevät vuosittain merkittävän määrän opinnäytetöitä, joilla on selkeä yhteys työelämään ja insinöörityön kehittämiseen. Näistä puhutaan kuitenkin aivan liian vähän.

Insinööriliitto haluaa nostaa jäsentensä osaamista esiin, ja siksi liitto alkaa palkita vuoden parasta tai parhaita insinööritöitä.

Kilpailun raatina toimii liiton koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta. Palkitussa työssä arvostetaan muun muassa innovatiivisuutta, luovuutta, huolellisuutta ja oivaltavuutta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja insinööriammatin arvostuksen nostaminen ovat myös erinomaisen insinöörityön elementtejä.

Palkinnon summa on 2 000–5 000 euroa, riippuen palkittavien määrästä.

Voit hakea palkintoa, jos olet valmistunut kahden vuoden sisällä marraskuusta 2019 ja olet Insinööriliiton jäsen. Tekemäsi opinnäytetyö on julkinen alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyö, jonka kieli on suomi, ruotsi tai englanti.

Toimi 25. lokakuuta mennessä.

■ Lue lisää: www.ilry.fi/palkitseminen

Opintotukikin täyttää 50 vuotta

aluksi opintotuki tarkoitti valtion takaamaa opintolainaa. Tuella haluttiin tasavertaistaa opiskelumahdollisuuksia ja saada kaikki osaaminen käyttöön, mutta myös antaa opiskelijoille rauha keskittyä opintoihin.

Ensimmäistä kertaa ei jäänyt vanhempien varallisuudesta kiinni, saattoiko nuori ryhtyä opiskelemaan vai ei.

– Vanhempien rahoja tai takauksia ei enää tarvittu. Siihen asti jotkut vanhemmat olivat jopa joutuneet panttaamaan omaisuuttaan, jotta lapsi pääsi opiskelemaan, sanoo opintotuesta vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

Yleinen huoli oli, että työssäkäynti vei liikaa opiskelijoiden aikaa. Järjestelmän rakentamiseen otettiin mallia muista Pohjoismaista, mutta Suomen ratkaisu – puhtaasti lainamuotoinen tuki – oli lopulta omintakeinen.

Poikkeava ratkaisu oli myös se, että opintolainoja ei myönnetty valtion kassasta, vaan niiden myöntäminen tuli yksityisten pankkien tehtäväksi.

Ratkaisu osoittautui Lahtisen mielestä hyväksi. Muissa maissa opintolainaan liittyy monenlaisia lisäehtoja ja on vaikea sanoa, kuinka paljon opintotuki maksaa.

– Suomessa on voitu rauhassa keskittyä kehittämään rahamuotoista tukea, kun lainojen maksaminen ja periminen on jäänyt pankeille, Lahtinen huomauttaa.

Noin 150 YTN:n teknologiateollisuuden ja tietoalan luottamusmiestä osallistuivat seminaariin lokakuun alussa. He kuulivat, että neuvottelukierroksen osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan, mutta YTN yrittää tosissaan neuvotella ratkaisun.

Hehku keräsi katseita Valon kaupungissa

Insinööriliiton ideakilpailun voittanut Hehku-valotaideteos loisti Valon kaupunki -tapahtumassa Jyväskylässä syyskuun lopussa.

Voittajateoksen suunnittelivat ja toteuttivat Tehometilla Kangasniemellä valaisinpylväitä suunnittelevat insinöörit Jari Aalto, Joonas Innanen ja Jussi Saarimäki. Voittajat saivat tuhannen euron palkinnon.

Hehku-veistos muistuttaa ylhäältä päin C-kirjainta, joka tarkoittaa roomalaisissa numeroissa sataa. Teräskuorirakenteeseen on laserilla leikattu Insinööriliiton logosta tuttuja suhdeviivaimia ja matemaattisia symboleita. Rungon sisällä on valoa hajottavia opaalilevyjä ja etäohjattavia ledinauhoja.

– Teemme normaalisti tarkkaan rajattua työtä, mutta nyt saimme tehdä korkealentoisempia suunnitelmia, Saarimäki riemuitsi tapahtumassa.

Kilpailuun tuli yhteensä viisi ehdotusta. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Vahanen-yhtiöiden ja Keski-Suomen Insinöörien kanssa.

Voittajatyö oli esillä Valon kaupungissa yhdessä noin 50 valotaideteoksen kanssa. Festivaalilla kävi yli 130 000 vierasta. Hehku on esillä vielä Mikkelin Illumio-valo- tapahtumassa 18.–19. lokakuuta.

■ Lue lisää: www.insinoori-lehti.fi

Joonas Innanen (vas.), Jussi Saarimäki ja Jari Aalto suunnittelivat Hehkun.

Hehku-teos muuttaa jatkuvasti väriään.