Valtatie 4:llä parannettiin useita tieosuuksia kesän aikana. Keski-Suomen ely-keskuksen projektipäällikkö Kari Komi hallinnoi hankkeita Jyväskylän seudulla. Toimistotyötä on niin paljon, ettei hän juuri ehdi työmailla käydä.

Neljänkymmenen vuoden tienpitoalan työkokemuksen perusteella hän tuntee, että työtahti on tiivistynyt julkisella sektorilla.

Mediassa julkinen sektori leimataan usein tehottomaksi, kun taas yksityinen sektori nähdään tuottavuuden kasvun veturina. Komi pitää mielikuvaa osittain ymmärrettävänä.

– Tuntuu, että minun aikanani työteho on laskenut. Se ei johdu siitä, että ihmiset olisivat laiskempia tai saisivat vähemmän aikaan, vaan byrokratia on lisääntynyt. Nykyään tehdään paljon asioita, joita ennen ei ollut olemassa.

– Esimerkiksi luonto- ja ympäristöasiat ovat nousseet ihan uudenlaiseen arvoon, ja ihmisille tiedottaminen on moninkertaistunut entisestä.

Mittaaminen on vaikeaa

Työn tuottavuus lasketaan kansantaloudessa jakamalla bruttokansantuote sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä. Mitä enemmän työntekijöille ja virkamiehille maksetaan palkkaa samasta työajasta, sitä tehokkaammin syntyy bkt:ta.

Kansalaiset ja työnantajat ovat varmasti kiinnostuneempia julkisen sektorin tuottamien palveluiden kuin palkkakulujen kasvusta. Ikävä kyllä erilaisten tehtävien suoritusten yhteismitallinen laskeminen on mahdotonta.

Ely-keskuksissa ja muualla julkisella sektorilla tuottavuutta on haettu etenkin sähköisillä järjestelmillä. Komi ei pidä niitä kuitenkaan autuaaksi tekevänä keinona.

– Eivät ohjelmistot tee töitä ihmisen puolesta, vaan ihmisen pitää syöttää niihin tietoa koko ajan.

Komi aloitti työnsä vuonna 1986 Tie- ja vesirakennuslaitoksella, joka jakaantui myöhemmin Destiaksi, Väylävirastoksi ja ely-keskuksiksi. Entisenä luottamushenkilönä ja nykyisenä työsuojeluvaltuutettuna Komi näkee työn tehostamisen varjopuolet. Jo nyt on nähtävissä, että alan osaajat hakeutuvat mieluummin yksityiselle sektorille.

– Työuupumuksen ja ylikuorman aiheuttama lasku on vääjäämättä tulossa.

Kotona pystyy keskittymään

Kaikkien ely-keskusten akavalaisten pääluottamusmies Pekka Liimatainen Helsingistä on Komin kanssa samoilla linjoilla. Henkilöstön määrää ei ole kasvatettu vuosiin, vaikka tehtäviä on tullut lisää. Tuottavuutta on haettu digitaalisten työkalujen lisäksi etätyöllä.

– On ihan selvää, että etätyö on lisännyt tuottavuutta. Asiantuntija voi rauhallisemmin paneutua asiaan eikä tarvitse matkustaa kokousten takia.

Etätyön suurin hyöty ovat siitä saatavat kustannussäästöt, kun toimitiloista voidaan karsia.

– Valtiolla on paljon 1950–1970-lukujen kiinteistöjä, jotka vaativat isoja remontteja. Siksi omista huoneista pitää luopua ja siirtyä monitoimitiloihin.

Etätyön ansiosta alueellisia tehtäviä voidaan jakaa tasaisesti koko valtakunnan alueelle.

– Varjopuolena on, että asiantuntijat tekevät liian intensiivisesti töitä Teamsissa. Tulee liian tiiviitä päiviä. Tauot ja sosiaalisuus jäävät pois.

Finanssikriisi karsi kuluja

Komin ja Liimataisen huolet saavat tukea tilastoista. Valtion työntekijämäärä on valtiovarainministeriön tietojen mukaan vähentynyt noin 17 000 hengellä vuodesta 2000. Työntekijöitä on nykyään reilut 78 000.

Valtion henkilöstön, johon ely-keskukset kuuluvat, sairauspoissaolot laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2017, minkä jälkeen ne ovat lähteneet kasvuun.

Valtion työvoimakustannukset kasvoivat Valtiokonttorin mukaan 2000-luvun alussa vauhdikkaasti, kunnes niitä leikattiin roimasti finanssikriisin jälkeen vuonna 2010. Sen jälkeen kustannukset ovat kasvaneet lähinnä nimellisesti, useina vuosina prosentin luokkaa.

Tilastoa julkisella sektorilla suoritettujen tehtävien määrästä ei ole. Työntekijät toki tuntevat itse, kuinka tehokkaasti hommia on paiskittu.