Kun puhutaan roboteista, yleensä viitataan uudelleenohjelmoitavaan ja älykkääseen laitteeseen, joka pystyy suorittamaan omatoimisesti monotonisia ja tarkkuutta vaativia työtehtäviä.

Automaatiolla tarkoitetaan laajempaa teknologiakokonaisuutta, joka suorittaa aina samoja taustatehtäviä, mutta ei osallistu varsinaiseen tuotantoon.

Robotiikan rooli on kasvanut merkittävästi etenkin teollisuudessa. Käytetyistä roboteista suurin osa on teollisuusrobotteja. Robotiikkaa ja automaatiota hyödynnetään paljon myös logistiikassa.

Automatisaation ensimmäisiä edistysaskelia olivat 1900-luvun alussa Fordin tehtaalla käyttöön otetut liukuhihnat. Ne poistivat ylimääräisiä työvaiheita siirtämällä kokoonpantavan tuotteen työpisteeltä toiselle. Tämä paransi tuottavuutta merkittävästi.

Robotiikan tila heikentynyt

Teollisuusrobottien lukumäärä kasvoi noin viisinkertaiseksi 1990-luvun alusta vuoden 2009 huippulukemiin. Tämän jälkeen robottien lukumäärä ei ole enää merkittävästi kasvanut. Eniten robotiikkaa hyödynnetään metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, prosessiteollisuudessa ja autoteollisuudessa.

Robottien lukumäärän sijaan vertailukelpoisempi luku on robottitiheys eli robottien lukumäärä suhteessa työntekijöihin. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjäsi vielä 2010-luvun alussa erinomaisesti. Kymmenessä vuodessa Suomen asema on heikentynyt selvästi.

Olemme robotiikan hyödyntämisessä enää juuri globaalin keskiarvon yläpuolella. Sen sijaan Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet pitämään sijoituksensa kärkimaiden joukossa.

Autoteollisuudessa robotiikan hyödyntäminen erottuu muusta teollisuudesta. Alan robottitiheys on moninkertainen verrattuna muuhun teollisuuteen.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen autoteollisuus pärjää robotiikassa hyvin, ja Uudenkaupungin Valmet Automotiven kokoonpanotehdas on hyvä esimerkki.

Tehdas pystyy uudistamaan tuotantoaan nopeasti ja ottamaan uusia sarjoja tuotantoon. Esimerkki osoittaa, että robotiikka mahdollistaa kilpailukyvyn pysymisen korkeana.

Robotiikan kansantaloudessa

Robotiikka ja automaatio ovat merkittäviä kasvumoottoreita kansantaloudessa. Robotiikalla voidaan kasvattaa erityisesti työn tuottavuutta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemässä tutkimuksessa arvioitiin, miten robotiikka ja automaatio vaikuttavat talouskasvuun vuoteen 2030 mennessä. Arvio oli, että robotiikka voi nostaa kansantuotetta kuusi prosenttia perusuraa korkeammalle siihen mennessä.

Robotiikka vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteen eli vajaan puolen prosentin vaikutusta vuotuiseen kasvuun. Tutkimuksen heikoimmassakin skenaariossa työn tuottavuus kasvoi 2,6 prosentin vuosivauhtia.

Vuodesta 1926 lähtien havaittu tuottavuuden kasvu on ollut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa. Robotiikan ja automaation avulla neljän prosentin kasvuvauhti nostaisi tuottavuutta yli 35 prosenttia seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Myyttejä robotiikasta riittää

Teknologinen kehitys on aina sisältänyt paljon myyttejä. Robotiikan kohdalla yleisin huolenaihe on työpaikkojen häviäminen.

Huoli on turha. Robotit eivät vie ihmisiltä töitä, vaan työtehtäviä. Uusien teknologioiden käyttöönotto vapauttaa työvoimaresursseja käytettäväksi muihin tehtäviin, ja samalla ne luovat paljon uusia työpaikkoja.

Viimeaikainen tutkimus tukee väitettä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että uusien teknologioiden käyttöönotto suomalaisissa teollisuusyrityksissä on keskimäärin kasvattanut työllisyyttä, mutta ei lisännyt korkeasti koulutettujen työntekijöiden osuutta.

Tulosten perusteella suomalaisissa teollisuusyrityksissä uusilla teknologioilla pyritään parantamaan kilpailukykyä, ei saamaan aikaiseksi kustannussäästöjä vähentämällä työntekijöitä.

Tilastojen perusteella robottien määrän kasvu teollisuudessa ei ole kääntänyt työpaikkojen määrää merkittävään laskuun.

Robotit kasvattavat tehokkuutta

Myös teknologian ylivalta on noussut huolenaiheeksi. Robottien ripeä kyvykkyyden kasvaminen arvaamattomin seurauksin on kuitenkin kaukana todellisuudesta. Teknologia mahdollistaa enemmän asioita, mutta robotiikan ja automaation tärkein tehtävä on nostaa tehokkuutta.

Työpaikkojen menettämisen ja teknologian ylivallan pelon sijaan on syytä keskittyä toimiin, joilla Suomen kilpailukyky pidetään korkeana.

VTT:n tutkimuksen perusteella on tärkeää huolehtia peruskoulutuksesta ja insinöörikoulutuksesta. Teknologian merkitys kasvaa jatkuvasti, joten teknisten oppiaineiden mukaanottoa on lisättävä jo peruskouluvaiheessa. Lisäksi on syytä panostaa elinikäiseen oppimiseen.

Satsaukset tutkimus- ja kehitystoimintaan tukevat uusien teknologioiden syntymistä ja olemassa olevien teknologioiden kehittymistä. T&k-rahoituksen kasvattaminen on tärkeässä roolissa robotiikan kehityksessä.