Matematiikan lisäkurssit ja muut tukitoimet kuluttavat opetuksen resursseja ja ovat muualta pois.
Matematiikan lisäkurssit ja muut tukitoimet kuluttavat opetuksen resursseja ja ovat muualta pois.

Tekniikan kieli

on osattava

Heikot taidot matematiikassa ovat iso ongelma, sillä ilman kunnollisia taitoja ei selviä insinööriopinnoista.

Tekniikan alalla matematiikan osaaminen on ratkaisevaa, sillä ala perustuu matemaatis- luonnontieteelliselle pohjalle. Jos matematiikkaa ei hallitse, opinnoista ei selviä.

Tätä mieltä on esimerkiksi lehtori Timo Junell ammattikorkeakoulu Metropoliasta.

– Tekniikan kieli eli matematiikka pitää osata. Taitoa voi verrata esimerkiksi englannin tai ruotsin kielen taitoon. Jos opiskelee kieltä, mutta ei osaa sanastoa, kielen käyttö on vaikeaa, Junell sanoo.

– Jos insinööriopiskelija ei pysty ratkaisemaan muun muassa yhtälöitä, hän ei selviä matikasta, ei fysiikasta eikä ammattiaineista eikä näin ollen tutkinnosta.

Hänen mukaansa sama ongelma on yleinen pitkin Suomea.

Lasku näkyy kaikkialla

Junellin mielestä matematiikan osaamisen tason lasku näkyy niin ammattikorkea- kuin tiedekorkeakouluissa.

– Korkeakouluihin tulee pahimmillaan opiskelijoita, joiden matematiikan taidot ovat peruskoulun 9. luokan tasolla.

Junell arvioi, että toisella asteella tehdyt uudistukset ovat tehneet hallaa matematiikan taidoissa. Ainetta opetetaan entistä vähemmän.

– Matematiikan vaatimustasoa on jouduttu korkeakouluissa laskemaan, jotta opiskelijat valmistuvat.

Junell vastaa konetekniikan insinööritutkinnoista Metropolian Myyr- mäen kampuksella. Hän tietää mistä puhuu, sillä hänellä on noin 15 vuotta kokemusta insinööriopiskelijoiden parissa. Konetekniikan tutkintovastaavatehtävän lisäksi Junell toimii tiimiesihenkilönä sekä opetus- että hanketehtävissä.

Tasotestit opintojen alussa

Kun uudet opiskelijat aloittivat elokuussa, tarjottiin nyt ensimmäistä kertaa oppimisympäristössä matematiikan harjoitustehtäviä pohdittavaksi ennen opintojen aloitusta. Lisäksi opintojen alussa pidettiin matematiikan tasotesti.

Tasotestin tulosten perusteella heikompitaitoisille suositeltiin lisäkurssia. He ovat normaaleilla matematiikan kursseilla mukana, mutta saavat tukea lisäkurssista.

Lisäkurssilla opiskelijat laskevat tehtäviä, kyselevät tarkemmin ja käyvät perusasioita läpi.

– Monella on aukkoja matematiikan osaamisessa, Junell sanoo.

Valtaosalle aloittavista opiskelijoille, eli vähintään yli puolelle suositellaan lisäopiskeluun osallistumista. Tahti on tiukka, sillä riittävän tason saavuttamiseksi on puoli vuotta aikaa eli syyslukukausi. Sen jälkeen ei ole resurssien puolesta mahdollista järjestää lisäkursseja.

– Matematiikan eteen pitää tehdä töitä, jotta saa esimerkiksi laskurutiinia. Jos työtä ei ole tehty aiemmissa opinnoissa, töitä pitää painaa tiukasti ja sisäistäminenkin vaatii aikaa, Junell kertoo.

– Aikataulu on tiukka.

Hyviä ja huonoja on paljon

Ennen ajateltiin, että arvosanat menevät Gaussin käyrän mukaan muun muassa matematiikassa, fysiikassa tai ammattiaineissa kuten lujuusopissa.

– Nykyisin arvosanojen jakautuminen muistuttaa enemmän kaksi kyttyräistä kamelia: Arvosanoissa on paljon nollia ja ykkösiä sekä vastaavasti nelosia ja vitosia, mutta keskellä arvosanoja ei niinkään ole, Junell havainnollistaa.

Toki valopilkkujakin on. Esimerkiksi pitkän matematiikan merkitystä todistusvalinnoissa on lisätty, ja se on saanut lukiolaiset valitsemaan aineen pitkänä vaihtoehtona.

– Siitä on ehkä apua, vaikka meillä ei ole vielä mitään tilastotietoa, Junell aprikoi.

– Seuraamme osaamisen tasoa tasotestien kautta. Se on ollut heikolla tasolla pitkän aikaa, mutta tämä on myönteinen muutos.

Kun pitkän matematiikan lukijoita on enemmän, isompi osa heistä hakeutuu ammattikorkeakouluihin opiskelemaan tekniikan aloja.

Vaikeampaa ammattikoululaisille

Noin kolmannes aloittavista insinööriopiskelijoita tulee ammatillisen väylän kautta. Junellin mukaan heille matematiikka on yleensä hankalampaa kuin lukioiden käyneillä. Pahimmassa tapauksessa matematiikan taidot ovat peruskoulun viimeisen luokan tasolla.

– Ammattikouluista tulleilla motivaatio on korkeammalla kuin lukiosta tulleilla, ja se kompensoi heidän opintojaan.

Toisaalta lukiosta tulleilla voi olla lyhyen matematiikan opinnot taustalla ja heidänkin matematiikan taitonsa voivat olla aika heikot.

Junell harmittelee, että tekniikan ala ei kiinnosta nuorisoa nykyisin kovin paljon. Kuitenkin esimerkiksi sähkö- ja konepuolella on mahdollisuus hyvään palkkatasoon. Teollisuudessa on tarjolla töitä, ja työnantajat ottavat mielellään hyviä osaajia alalle.