Korkea inflaatio eli hintojen nousu on haastava asia jo valmiiksi pienituloisille korkeakouluopiskelijoille ja heinäkuussa hinnat nousivat Suomessa 7,8 prosenttia.

Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurrin mukaan kaikkien ryhmien ostovoiman kehitys näyttää tällä hetkellä heikolta. Samalla Hurri huomauttaa inflaation olevan kuitenkin epäsymmetrinen eli vaikutukset riippuvat paljolti omista kulutustottumuksista.

– Ruoan ja perustarvikkeiden hintojen nousu kohdistuu opiskelijoihin todella paljon. Pienituloiset opiskelijat eroavat muista siinä mielessä, että he kuluttavat jo valmiiksi todennäköisesti halvimpia hyödykkeitä, Hurri kertoo.

Opiskelijat huolissaan tilanteesta

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyforsin mukaan on todennäköistä, että yhä useampi opiskelija joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jonka hakeminen on raskas prosessi.

– Opintotuki ei ole ollut aiemminkaan riittävä tulonlähde opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi, ja nyt hintojen noustessa tilanne on yhä huonompi, Nyfors sanoo.

– Akavan opiskelijoiden näkökulmasta opiskelijoiden taloudellinen tilanne kiristyy koko ajan.

Muiden Kelan maksamien etuuksien tavoin opintorahaan tuli elokuussa ylimääräinen indeksikorotus. Opintotuki muodostuu opintorahasta sekä opintolainasta. Opintotuen lainapainotteisuuden myötä korotus jää kuitenkin vain 14 euroon.

Hurrin mielestä indeksikorotus on tässä tilanteessa yksi hyvä keino ylläpitää opiskelijoiden ostovoimaa ja asemaa.

– Indeksikorotukset eivät tosin pelasta opiskelijoiden ostovoimaa kokonaan, koska lainan osuus on todella suuri. Eli pitäisi tarkastella myös lainamääriä uudelleen, Hurri summaa.

Opintotuen kehitys minimaalista

Vuonna 2017 Juha Sipilän hallitus leikkasi opintorahaa neljänneksellä, ja vastaavasti nosti opintolainan määrää. Lainan enimmäismäärä on pysynyt siitä lähtien samana; opintoraha on noussut viidessä vuodessa vain 18 euroa. Nyforsin mukaan opintotuen ostovoima on tänä aikana pudonnut kokonaistasolla 65 euroa.

Nyforsin mielestä opintotukijärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena uudelleen ja esimerkiksi nostaa opintorahan määrää vastaamaan toimeentulotuen perusosaa.

– Tukijärjestelmän pitää mahdollistaa toimeentulotukilaissakin määritelty ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo myös opiskelijoille – ilman lainataakkaa, Nyfors vaatii.

Nyfors lähettää myönteisiä terveisiä insinööriopiskelijoille.

– Pandemian jäljiltä on paljon avoimia työpaikkoja ja tulorajoja on nostettu eli lisätuloa voi hakea opintojen ulkopuolisista työpaikoista, Nyfors vinkkaa.

Kuva: Liisa Takala

Paikallisyhdistys on insinööriopiskelijan tuki ja turva

Paikallisyhdistykset tarjoavat puitteet onnistuneelle opiskelijaelämälle sekä mahdollisuuden oppia uutta.

Insinööriopiskelijaliitto IOL:n paikallisyhdistykset ovat opiskelijatoiminnan perusyksiköitä. Paikallisyhdistykset järjestävät mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja vastaavat esimerkiksi opiskelijoiden paikallisesta koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta.

Ilman paikallisyhdistyksiä jäisi moni opiskeluajan unohtumaton tapahtuma kokematta.

Kolme paikallisyhdistyksen aktiivia kampuksilta ympäri Suomea kertovat, miksi uusien opiskelijoiden kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan toimintaan.

Jimi Kuisma, Lahden Insinööriopiskelijat LIRO

– Toimin paikallisyhdistyksemme koulutuspoliittisena vastaavana. Aktiivina olen verkostoitunut ihmisten kanssa ympäri Suomen, saanut uusia kavereita sekä osallistunut mielenkiintoisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Lähes kaikkia yhdistyksen eri rooleissa opittuja taitoja voi hyödyntää työelämässä sekä vapaa-ajalla.

– Suurin haaste itselle toiminnassa on ollut esiintymiskammo, josta olen onneksi päässyt jo yli. On ollut mukava huomata, että koulutuspolitiikkaa koskevissa palavereissa asiaani oikeasti kuunnellaan. Parasta on, kun näkee tuloksia jälkikäteen. Toimintaan kannattaa lähteä mukaan, jos vähääkään kiinnostaa. Yhdistystoiminta on ihmisen parasta aikaa.

Suvi Halonen, Oulun Insinööriopiskelijat OIO

– Toimin OIO:ssa puheenjohtajana. Tärkein tehtäväni puheenjohtajana on pitää homma niin sanotusti kasassa. Järjestötoiminta on opettanut paljon uusia asioita, ja samalla toiminta on ollut todella mukavaa. Olen vaikuttanut itselle tärkeisiin asioihin ja saanut uusia ystäviä ympäri Suomea.

– Paikallisyhdistykseen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa muukin elämä, sillä järjestötoiminnan on tarkoitus olla mukavaa ja rentoa. Tulukee kaekki mukkaan näehin mahtavvii hommii.

Ella Räty, Mikkelin Insinööriopiskelijat MIO

– Toimin MIO:ssa varapuheenjohtajana sekä koulutuspoliittisena vastaavana. Toiminta on antanut paljon uusia ihmissuhteita, tieto- taitoa järjestötoiminnasta sekä hauskoja kokemuksia. Suurin anti on ehdottomasti ollut opiskelijatapahtumien järjestäminen sekä muihin aktiiveihin tutustuminen niin oman kampuksen eri alojen kuin valtakunnallisen Insinööri- opiskelijaliiton parissa. Verkostoituminen on tärkeä osa toimintaa, sillä yhdessä on paljon mukavampaa kuin yksin.

– Haasteena on ajoittain ollut toiminnan tuoma vastuu, mutta siihen pitää suhtautua oikealla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Onnistumiseksi koen etenkin paikallisyhdistyksen hienon ryhmähengen sekä tekemisen meiningin.