Avaralla valopihalla seisoo metallinen kehikko, jonka keskellä on istuin ja jalkojen väliin jäävä ohjainsauva. Jalkojen alla ovat polkimet. Kun istahtaa kyytiin ja laittaa virtuaalilasit päähän, pääsee vaikka pienlentokone Cessnan ohjaimiin.

Simulaattorilla lentäminen Tampereen yläpuolella vaikuttaa aidolta. Visuaalisen elämyksen lisäksi koneen kiihtyminen ja kaartelu tuntuu kehossa.

– G-voimat saadaan aikaan niin, että ohjaamoa kallistetaan taaksepäin samalla, kun kuva pysyy vaakatasossa, selittää mekaniikka- ja ohjelmistoinsinööri Juha Välimäki.

Virtuaalitodellisuuslaseja ja -ratkaisuja kehittävän Varjon toimistolla Helsingissä näytetään vieraille myös toisenlaisia sovelluksia: laajennetun todellisuuden laseilla aulaan ilmestyy auto, jota voi tutkia kävelemällä sen ympäri, istuutumalla ohjaamoon tai kulkemalla vaikka konepellin sisäpuolelle.

Nämä sovellukset ja lasit ovat jo ostettavissa kaupasta. Kiinnostavimmat asiat toimistolla tapahtuvat suljettujen ovien takana. Tulevaisuustiimiin kuuluva Välimäki on raottamassa niitä lisää.

Lasit suunnataan ammattilaisille

Varjo kehittää laseja ja ratkaisuja virtuaalitodellisuuteen ja laajennettuun todellisuuteen. Kuluttajille tarkoitetut Aero-virtuaalitodellisuuslasit sopivat esimerkiksi peleihin ja simulaattoreihin, mutta yhtiön tärkein huomio on ammattikäytössä. Laajennetun todellisuuden eli XR:n laseja käytetään muun muassa sotilas- ja siviililentäjien kouluttamiseen, lääketieteeseen ja suunnitteluun.

Virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden ero on se, että virtuaalitodellisuus tarkoittaa täysin keinotekoisia kolmiulotteisia ympäristöjä, kun taas laajennetussa todellisuudessa lasit heijastavat todelliseen ympäristöön virtuaalisia kappaleita.

Varjon laajennetun todellisuuden lasit eivät päästä ympäristöstä optisesti mitään läpi, vaan kuva ympäristöstä välittyy kameran ja näytön välityksellä.

– Tämä on meidän etumme, sillä pystymme säätämään ympäristön kirkkautta silmille ja esimerkiksi lisäämään virtuaalisille objekteille realistisia varjoja, Välimäki havainnollistaa.

Virtuaalisia objekteja voi koskettaa omin käsin ilman käsiin puettavia antureita. Lasit jäljittävät silmien kohdistumista, minkä ansiosta tarkka kuva voidaan renderöidä lasien näytöllä vain tarkan näön alueelle. Tämä säästää tehoja.

Labrassa pääsee askartelemaan

Välimäki on ylpeä Varjon kehityslaboratoriosta. Niissä on mahdollisuus 3d-tulostukseen, laserleikkaukseen, metallityöhön ja muuhun mekaaniseen rakenteluun. Käytössä on puhdastila ja studio, jossa tehdään juuri testejä teollisuusrobotilla. Täältä ei oteta kuvia.

Tulevaisuuden laseissa pyritään keveyteen ja eroon johdoista, joilla lasit joudutaan yhdistämään tietokoneeseen. Johdot estävät sulavan liikkumisen tilassa.

– Lisättäessä prosessointia laseihin tulee vastaan se, että vaikka suoritin ja grafiikkayksikkö toimisivat vain 10–20 watin teholla, se on aika paljon lämpöä pään lähellä.

Välimäki kuvailee työtään teknologisiin kysymyksiin vastaamiseksi. Tuotekehitys kokeilee tai etsii tietoa siitä, millaisia tuotteita yritys voi toteuttaa.

– Välillä pitää simuloida. Teemme joskus prototyyppejä tuotteesta, jonka jotakin komponenttia meillä ei vielä edes ole.

Varjo kurottaa tulevaisuuteen myös liiketoiminnallisessa mielessä. Vuonna 2016 perustettu kasvuyhtiö tekee vieläkin tappiota, eikä yhtiöstä kerrota julkisesti, milloin tuloksen odotetaan nousevan voitolliseksi.

Lentolupa jäi hankkimatta

Tehtävänimikkeestään huolimatta Välimäki ei ole valmistunut insinööri. Hän ehti opiskella 1990-luvulla ohjelmistotekniikkaa Raahen tietokonealan oppilaitoksessa. Opinnot jäivät kesken, kun työt veivät mennessään.

Välimäki teki pitkään mekaanista suunnittelua, ohjelmointia ja 3D-visualisointeja eri yrityksissä. Hän luonnehtiikin itseään generalistiksi, jonka taitoja ei opi yhden alan koulutuksesta.

Yhtiössä on töissä noin 175 henkeä, ja haussa on noin 20 uutta asiantuntijaa. Vaikeinta on löytää markkinoilta kokeneita tuotepäälliköitä ja konenäköasiantuntijoita.

Varjolle Välimäen houkutti erityisesti lentämisen simulointi, joka on hänelle tärkeä harrastus.

– Päätin, etten hommaa lentolupakirjaa, koska virtuaalinen lentäminen on halpaa, tässä pääsee koneen kyytiin hetkessä ja alle voi valita minkä tahansa koneen.