Toni Hämäläinen esittelee Taivalkosken voimalaan asennettua Kalasydäntä.
Toni Hämäläinen esittelee Taivalkosken voimalaan asennettua Kalasydäntä.

Kalasydän

palauttaa lohia jokiin

Houkutusvirta narraa kaloja ja johtaa ne putkea pitkin vesivoimalan turbiinien ohi.

Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitoksella Keminmaalla kelluu patovallin alapuolella laiturimainen metallikehikko- ja putkirakennelma. Laite on suomalainen innovaatio, Kalasydän. Se ohjaa lohia, taimenia ja muita vaelluskaloja padon ohi yläjuoksulle kutemaan.

Yhdestä putkesta ryöppyää kovalla paineella vettä patoa päin. Se on houkutusvirta.

– Kalat haluavat kulkea aina vastavirtaan, Kalasydän-yhtiön kehitysinsinööri Toni Hämäläinen selittää.

Laitteen sisällä on kamera, joka kuvaa, luokittelee ja laskee kalat. Sitten sydän ohjaa kalat putkeen, jota pitkin kalat siirtyvät ylös.

Yläjuoksulta laitteeseen laskee lappoputki. Putkeen kytketty pumppu kasvattaa lapon virtausnopeutta, ja vesi nostaa kalat ylös. Pumppu on sijoitettu ennen Kalasydäntä, joten kalat eivät kulje pumpun läpi. Putket ylittävät padon käytöstä poistettua tukkiränniä pitkin.

Kalat nousevat kesällä

Hämäläinen on heinäkuussa valmistelemassa Kalasydämen käyttöönottoa. Laitteet laskettiin veteen viikkoa aikaisemmin, ja ajon on tarkoitus alkaa heti, kun kaikki toiminnot on tarkastettu ja todettu turvallisiksi. Tässä vaiheessa kalibroidaan kamerajärjestelmää ja säädetään venttiileitä.

Laite on hyvä saada käyttöön mahdollisimman pian, sillä kalat nousevat kutemaan enimmäkseen heinäkuun aikana.

– Tästä pitäisi kulkea lohia, taimenia, kirjolohia ja pikkukalaa, Hämäläinen näyttää.

Käytännössä kaikki kalat pystyvät käyttämään laitetta.

Smoltit laskevat alas

Yläjuoksulla kelluu yhtiön kehitystyön toinen tulos: Smolttisydän. Kun vaelluskalojen poikaset eli smoltit laskevat kevättulvien jälkeen alajuoksulle, ne pääsevät turvallisesti turbiinien ohi putkea pitkin. Tällä kaudella ei ole enää odotettavissa ruuhkaa, sillä smolttien siirtymisvaihe alkaa olla ohi.

Perinteisiin kalaportaisiin verrattuna kala- ja smolttisydämet ovat kevyempi ja edullisempi ratkaisu, koska ne eivät vaadi pysyvän uoman rakentamista.

Maailmantilanne on aiheuttanut vuonna 2016 perustetulle, alle kymmenen hengen kasvuyritykselle toimitusvaikeuksia. Hämäläinen on joutunut muuttamaan suunnittelua lennosta.

– Esimerkiksi elektroniikassa ja kaapeleissa on pitänyt kehittää korvaavia ratkaisuja. Toiminnallisuus on ihan sama kuin suunniteltukin, mutta toteutustapa on hieman poikkeava, Hämäläinen kertoo.

Tulokset lasketaan syksyllä

Elokuussa kalasydämen vaikutusta tehostetaan vielä Satelliittisydämellä, joka ohjaa kaloja leveän jokiuoman toiselta puolelta Kalasydäntä kohti.

Kalasydän-yhtiön hydrauliset kalatiet nostetaan ylös syksyllä. Sen jälkeen analysoidaan kauden tuloksia ja verrataan, kuinka moni Kemijoen ensimmäiseltä padolta noussut kala on päässyt jatkamaan nousuaan tälle toiselle padolle. Kemijoki Oy:llä on Suomen pisimmällä joella 16 vesivoimalaa.

Kalasydän-yhtiöllä on käytössä toinen Kalasydän Fortumin Leppikosken voimalaitoksella Paltamossa. Kalatietä käytti viime vuonna reilun kuukauden aikana noin 2 500 kalaa. Keskusteluja on käynnissä uusista tilauksista muihin voimaloihin kotimaassa ja ulkomailla.

Kalastus kiehtoo työn ulkopuolella

Toni Hämäläinen on työskennellyt Kalasydämellä kuusi vuotta eli yhtiön perustamisesta lähtien. Hän vastaa tuotteiden mekaniikkasuunnittelusta, runkorakenteista, kiinnityksistä, kuljetuksista, luvista ja yhteydenpidosta.

Kehitysinsinööri on lähtöisin Rovaniemeltä, joten hänellä on henkilökohtainenkin suhde Kemijokeen ja vaelluskaloihin.

– Olen vapaa-ajan kalastaja, mutta en kalasta edes oman ruokapöydän täydeltä vaan enemmän huviksi.

Patoaltaat hautaavat elinympäristöjä

Vesivoimalla on puhdas maine, koska se ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvista energiamuodoista sen kielteiset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin suurimmat.

Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen toivoo, että varsinkin pienituottoisten voimaloiden patoja purettaisiin. Voimalat on rakennettu koskiin, jotka ovat vaelluskalojen luontainen lisääntymispaikka.

Toiseksi parhaimpana ratkaisuna hän pitää voimaloiden ohittamista kuivillaan seisovien luonnonuomien tai rakennettujen luonnonmukaisten kalaväylien kautta. Ohitusuomat voivat tarkoittaa voimalayhtiön näkökulmasta veden haaskausta, ja Kalasydämen kaltainen tekniikka voi olla yhtiölle taloudellisempi vaihtoehto.

– Joissakin tapauksissa tällainen moderni tekninen kalatie voi ehkä olla toimiva väliaikaisratkaisu, Vilhunen myöntää.

Vesivoimapadot tuhoavat alleen virtavesipaikat, ja patojen synnyttämät altaat peittävät allensa maanpäällistä luontoa. Patoaltaat vaarantavat eliöryhmiä, päästävät metaania, absorboivat auringon lämpöenergiaa ja heikentävät vedenlaatua.

Vilhunen muistuttaa, kuinka tärkeää on pitää kalakannoista huolta.

– Villikala on ainoa merkittävä proteiinilähde, jota ihminen ei itse tuota. Siihen nähden pidämme luvattoman huonoa huolta kalakannoistamme.

Patorakennelmasta erottuu vanha tukinuittoränni.Patorakennelmasta erottuu vanha tukinuittoränni.Yläjuoksulla näkyy Smolttisydän, josta kalanpoikaset pääsevät alajuoksulle.Yläjuoksulla näkyy Smolttisydän, josta kalanpoikaset pääsevät alajuoksulle.Kalasydämen houkutusvirta näkyy pinnalla, mutta kalat nostava putki on pinnan alla.Kalasydämen houkutusvirta näkyy pinnalla, mutta kalat nostava putki on pinnan alla.