Kemijoki Oy:n Taivalkosken voimalaitoksella Keminmaalla kelluu patovallin alapuolella laiturimainen metallikehikko- ja putkirakennelma. Laite on suomalainen innovaatio, Kalasydän. Se ohjaa lohia, taimenia ja muita vaelluskaloja padon ohi yläjuoksulle kutemaan.

Yhdestä putkesta ryöppyää kovalla paineella vettä patoa päin. Se on houkutusvirta.

– Kalat haluavat kulkea aina vastavirtaan, Kalasydän-yhtiön kehitysinsinööri Toni Hämäläinen selittää.

Laitteen sisällä on kamera, joka kuvaa, luokittelee ja laskee kalat. Sitten sydän ohjaa kalat putkeen, jota pitkin kalat siirtyvät ylös.

Yläjuoksulta laitteeseen laskee lappoputki. Putkeen kytketty pumppu kasvattaa lapon virtausnopeutta, ja vesi nostaa kalat ylös. Pumppu on sijoitettu ennen Kalasydäntä, joten kalat eivät kulje pumpun läpi. Putket ylittävät padon käytöstä poistettua tukkiränniä pitkin.

Kalat nousevat kesällä

Hämäläinen on heinäkuussa valmistelemassa Kalasydämen käyttöönottoa. Laitteet laskettiin veteen viikkoa aikaisemmin, ja ajon on tarkoitus alkaa heti, kun kaikki toiminnot on tarkastettu ja todettu turvallisiksi. Tässä vaiheessa kalibroidaan kamerajärjestelmää ja säädetään venttiileitä.

Laite on hyvä saada käyttöön mahdollisimman pian, sillä kalat nousevat kutemaan enimmäkseen heinäkuun aikana.

– Tästä pitäisi kulkea lohia, taimenia, kirjolohia ja pikkukalaa, Hämäläinen näyttää.

Käytännössä kaikki kalat pystyvät käyttämään laitetta.

Smoltit laskevat alas

Yläjuoksulla kelluu yhtiön kehitystyön toinen tulos: Smolttisydän. Kun vaelluskalojen poikaset eli smoltit laskevat kevättulvien jälkeen alajuoksulle, ne pääsevät turvallisesti turbiinien ohi putkea pitkin. Tällä kaudella ei ole enää odotettavissa ruuhkaa, sillä smolttien siirtymisvaihe alkaa olla ohi.

Perinteisiin kalaportaisiin verrattuna kala- ja smolttisydämet ovat kevyempi ja edullisempi ratkaisu, koska ne eivät vaadi pysyvän uoman rakentamista.

Maailmantilanne on aiheuttanut vuonna 2016 perustetulle, alle kymmenen hengen kasvuyritykselle toimitusvaikeuksia. Hämäläinen on joutunut muuttamaan suunnittelua lennosta.

– Esimerkiksi elektroniikassa ja kaapeleissa on pitänyt kehittää korvaavia ratkaisuja. Toiminnallisuus on ihan sama kuin suunniteltukin, mutta toteutustapa on hieman poikkeava, Hämäläinen kertoo.

Tulokset lasketaan syksyllä

Elokuussa kalasydämen vaikutusta tehostetaan vielä Satelliittisydämellä, joka ohjaa kaloja leveän jokiuoman toiselta puolelta Kalasydäntä kohti.

Kalasydän-yhtiön hydrauliset kalatiet nostetaan ylös syksyllä. Sen jälkeen analysoidaan kauden tuloksia ja verrataan, kuinka moni Kemijoen ensimmäiseltä padolta noussut kala on päässyt jatkamaan nousuaan tälle toiselle padolle. Kemijoki Oy:llä on Suomen pisimmällä joella 16 vesivoimalaa.

Kalasydän-yhtiöllä on käytössä toinen Kalasydän Fortumin Leppikosken voimalaitoksella Paltamossa. Kalatietä käytti viime vuonna reilun kuukauden aikana noin 2 500 kalaa. Keskusteluja on käynnissä uusista tilauksista muihin voimaloihin kotimaassa ja ulkomailla.

Kalastus kiehtoo työn ulkopuolella

Toni Hämäläinen on työskennellyt Kalasydämellä kuusi vuotta eli yhtiön perustamisesta lähtien. Hän vastaa tuotteiden mekaniikkasuunnittelusta, runkorakenteista, kiinnityksistä, kuljetuksista, luvista ja yhteydenpidosta.

Kehitysinsinööri on lähtöisin Rovaniemeltä, joten hänellä on henkilökohtainenkin suhde Kemijokeen ja vaelluskaloihin.

– Olen vapaa-ajan kalastaja, mutta en kalasta edes oman ruokapöydän täydeltä vaan enemmän huviksi.