BITTIKATTAUS
Hae SASKin lähettiläskoulutukseen
Koulutus järjestetään Helsingissä 7.–9.10.2022. Haku koulutukseen on auki 11. syyskuuta asti. Valinnoista ilmoitetaan kaikille hakijoille 15. syyskuuta mennessä.
Koulutus on suunnattu työelämän ihmisoikeuksista kiinnostuneille henkilöille. Tavoite on lisätä tietoutta SASKin ja sen kumppaneiden työstä maailmalla, globaaleista työelämäkysymyksistä sekä tavoista vaikuttaa työntekijöiden oloihin. Aiempaa osaamista tai tietoutta aiheesta ei tarvita.
Tässä koulutuksessa lisäteemana on siirtotyöntekijöiden oikeudet jalkapallon MM-kisatyömailla Qatarissa.
Koulutuksen jälkeen osallistujista tulee SASKin vapaaehtoistoimijoita eli SASK-lähettiläitä. Lähettiläät voivat toimia ihmisarvoisen työn äänitorvina omissa verkostoissaan ja tapahtumissa sekä osallistua SASKin jatkokoulutuksiin ja hakea mukaan opintomatkalle.
SASK toivoo, että koulutukseen hakee joukko eri ikäisiä, eri taustaisia sekä eri sukupuolta edustavia ihmisiä. Valinnoissa painotetaan moninaisuutta.
Jokaisen apua tarvitaan maailman työntekijöiden oikeuksien parantamisessa, joten hae rohkeasti mukaan.
Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.
■ Lue lisää sask.fi
58%
Insinööriiiton työmarkkinatutkimuksen mukaan 58 prosenttia jäsenistä tienaa vähintään 4 000 euroa kuukaudessa.
Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei ole vähentynyt.Liikenneturvallisuusmaksua korotetaan
Liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden maksamaa liikenneturvallisuusmaksua korotetaan yhdestä prosentista 1,3 prosenttiin. Liikenneturvallisuusmaksun määrä nostetaan vastaamaan ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön käytettävän rahoituksen tarvetta.
Liikenneturvallisuusmaksusta annettua lakia muutetaan. Lisäksi liikennevakuutuslakia muutetaan liikennevakuutuskeskuksen tehtävien osalta. Muutoksella pannaan täytäntöön osa EU:n liikennevakuutusdirektiivistä.
Liikennevakuutuskeskus toimii Suomessa direktiivin tarkoittamana maksukyvyttömyyselimenä. Lisäksi sen tehtäviin lisätään valtuus neuvotella muiden jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyselinten kanssa elinten tehtävien, velvollisuuksien ja hyvitysmenettelyiden yhteensovittamisesta.
– Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä edelleen liian moni. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei siis ole vähentynyt, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.
– Muutoksilla turvataan ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tärkeää rahoitusta.
Lait tulevat voimaan ensi vuoden alussa.
KUVA: Shutterstock
Aurinkovoiman tuotanto on Suomessa vielä vähäistä mutta yleistyy nopeasti.Atria laajentaa Suomen suurinta aurinkopuistoa
Lihayhtiö Atria Suomi toteuttaa Solarigo Systemsin kanssa aurinkovoimalan laajennuksen Nurmon-tehtaan yhteyteen. Vuonna 2018 käyttöönotetun voimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu.
Paneelien asennus aloitettiin elokuun alussa, ja voimalan laajennusosa on valmis käyttöönotettavaksi tämän vuoden aikana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,7 miljoonaa euroa.
Aurinkovoimalan laajennusosa sijaitsee Atrian Nurmon-tehtaan yhteydessä alueen itäpuolella, uuden siipikarjatehtaan välittömässä läheisyydessä.
– Uutena tekniikkana voimalassa käytetään kaksipuoleista aurinkopaneelia, joka tuottaa energiaa myös paneelin takapuolelle heijastuvasta hajasäteilystä. Tämä parantaa aurinkovoimalan hyötysuhdetta ja kasvattaa vuosittaista energiantuotantoa verrattuna perinteiseen teknologiaan, sanoo Solarigo Systemsin projektipäällikkö Juho Lasonen.
Aurinkovoimala on kokoluokaltaan Suomen suurin. Nykyinen voimala käsittää yhteensä noin 22 000 aurinkopaneelia maa- ja kattoasennuksina, jotka tuottavat vuodessa lähes 5 000 megawattituntia sähköä.
Laajennusosan käyttöönoton jälkeen Atrian vuotuinen aurinkosähkön tuotanto on noin 9 000 megawattituntia vuodessa. Atria kattaa silloin vuosikulutuksestaan noin kahdeksan prosenttia aurinkosähköllä.
KUVA: Oleg Marchak /Mostphotos
Ukrainalaisille koulutustukea
Tilapäistä suojelua saavien korkeakoulutusta tuetaan 5,5 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja opintotarjonnan lisäämisessä ja kehittämisessä tilapäistä suojelua saaville.
Myönnettävillä avustuksilla rahoitetaan englanninkielistä koulutustarjontaa sekä ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen valmentavan koulutuksen lisäämistä.
– On velvollisuutemme auttaa hädänalaisia, ja myös koulutuksella on roolinsa tässä työssä. Suomi haluaa tukea Ukrainan jälleenrakentamista osaamisen kautta, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo.
Avustuksella tuetaan myös toiminnallisesti kaksikielisten tutkintoon johtavien koulutusten kehittämistä ja tarjontaa. Näissä koulutuksissa kielenopetus on integroitu substanssiopintoihin mahdollistaen tutkinnon suorittajien työllistymisen Suomeen ammatin vaatimalla kielitaitotasolla.
Ministeriö rahoittaa yhteensä 21 hanketta eri puolilla Suomea.
Rahoituspäätöksissä on huomioitu muun muassa korkeakoulujen koulutusprofiilit sekä tiedossa olevat tilapäistä suojelua saavien koulutustarpeet sekä Suomen ala- ja aluekohtaisia tarpeita.
Työskentely vanhuuseläkkeeseen asti jatkuu yhä useammin
Vuonna 2017 lähes 60 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle työstä, kun vuonna 2006 osuus oli vajaat 40 prosenttia. Matalasti koulutetuista ja työntekijäammateissa olleista vähän alle puolet siirtyi työstä vanhuuseläkkeelle vuonna 2017, kun reilut kymmenen vuotta aiemmin lähes kolme neljästä poistui työelämästä ennen vanhuuseläkeikää.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen arvioi, että kehityksen taustalla ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittu työttömyyseläkkeen poistuminen ja työttömyysputken ikärajojen korottaminen.
– Sosioekonomiset erot työttömyydessä ovat tasoittuneet, sillä korkeasti koulutetuilla työttömyys ennen vanhuuseläkettä ei ole vähentynyt, hän sanoo.
Julkisella sektorilla työssä vanhuuseläkkeeseen saakka jatkaneiden palkansaajien työurat ovat olleet lyhyempiä kuin yksityisellä sektorilla koko ajanjakson 2006–2017.
Julkisella sektorilla työurat ovat kuitenkin pidentyneet yksityistä sektoria enemmän. Urat julkisilla aloilla ovat pidentyneet nimenomaan loppupäästä: 53–68-vuotiaana tehdyt työvuodet ovat lisääntyneet.
– Yksityisellä sektorilla eläkkeelle siirtyminen ei ole myöhentynyt eivätkä työurat ole pidentyneet loppupäästä käytännössä lainkaan vuoden 2006 jälkeen.
Insinööriliitto ajaa työllistämisvapaaseen muutosta, jonka liitto uskoo lyhentävän merkittävästi työttömyysjaksoja. Puheenjohtaja Samu Salo kävi esittelemässä mallia työministeri Tuula Haataiselle ja valtiosihteeri Ville Kopralle.
KUVA: Janne Luotola
petterin PALSTA
Petteri Oksa, johtajaKauas eurot karkaavat
Kuulun niihin, joita sähkön hinnat hirvittävät. En ottanut ajoissa kiinteää sopimusta, ja ensi talven kysymys lienee, paljonko säästöjä pitää lämmitykseen käyttää. Sopimusten kanssa sähläämistä voi pitää tyhmyytenä, mutta sähkön hinnan nousu on osa isompaa ilmiötä.
Vaikka iso osa hintojen nousua johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, inflaatio oli nousussa jo vuoden vaihteessa. Vaikka hinnat nousevat nopeimmin vain muutamassa tuotteessa, niin enää nousulta ei pääse kukaan pakoon, siksi suurta ja laajaa se on.
Osa ilmiötä voidaan hoitaa politiikalla. Sähkön hintaan voi auttaa hintakatto, tuotantohan ei ole kallistunut, vaan myyntihinnat ovat nousseet. Yleisillä veronalennuksilla voidaan ehkä kansalaisten ostovoimaa turvata. Muitakin keinoja on.
Iso osa ilmiön hoitamista on kuitenkin työmarkkinoiden vastuulla. Palkkojen pitää reagoida kustannustason nousuun. Yritykset näyttävät laajasti onnistuvan siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihinsa. Silloin on loogista, että myös palkat kohoavat samassa suhteessa.
Jos jossain Suomessa on taloudessa puskureita, niin yrityksissä. Julkisen talouden tilanteen kaikki tuntevat eivätkä yksityiset taloudetkaan tilastojen valossa ole hyvässä kunnossa. Yrityksille on luotu tilaa viimeisten vuosien aikana kahdella yhteisöveron alennuksella: poistamalla kelamaksut ja siirtämällä kilpailukykysopimuksessa sosiaaliturvamaksuja niiltä palkansaajille. Joskus tätä puskuria on syytä myös käyttää.
Kilpailukyvystä huolestuneille voi muistuttaa, että se on suhteellista. Palkat ovat nousussa myös teollisissa kilpailijamaissa. Tilaa syntyy.
Työmarkkinaratkaisut tähtäävät eteenpäin, ja oleellista on ennustettu inflaatio. Ratkaisuja sovitetaan siihen. Nykyinen tilanne on kuitenkin niin poikkeuksellinen, että sekin pitää jotenkin huomioida.
Muutoin käy niin, että vaikka eurot eivät palkansaajalta ehkä karkaa, niin se, mitä niillä saa, karkaa kyllä.
Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii päättäjiltä toimia hakkuiden vähentämiseksi, jotta hiilinielut ja metsäluonto voidaan pelastaa. Liiton mielestä metsien hakkuiden aiheuttamista, ilmastoa kuumentavista päästöistä pitää periä maksu.
Suomen luonnonsuojeluliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
– Metsien hakkuut ovat ilmaston ja luonnon kannalta kestämättömän suuret. Suomalaisten enemmistö kannattaa hakkuiden vähentämistä. Silti päättäjien ja metsäteollisuuden toiminta vie meitä vastakkaiseen suuntaan, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Suomen metsien hiilinielut romahtivat vuonna 2021, kertoo Tilastokeskus.
Metsien hakkuut vaikuttavat kaikkein voimakkaimmin hiilinielujen kokoon. Vuonna 2025 nielujen olisi oltava vähintään yhtä suuret kuin päästöt. Kuilu todellisten ja tarvittavien hiilinielujen välillä on niin suuri, että tutkijat ovat vaatineet hiilinielujen pelastuspakettia.
– Hiilinielut on pelastettava, jotta Suomi pysyy ilmastotavoitteissaan, Aho huomauttaa.
Kotitaloudet säästävät sähköä
Energiakriisi pakottaa kotitaloudet punnitsemaan sähkönkäyttöä. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, miten jäsenet ovat reagoineet sähkön hinnan nousuun.
Puolet vastanneista on havahtunut tilanteeseen ja vähentää sähkönkulutusta. Loput keinot jakautuvat melko tasaisesti. Osa tuottaa sähköä itse, osa taas ostaa sähköpörssistä sähköä, kun se on halvimmillaan. Osa luottaa sähkösopimuksen kilpailuttamiseen. Vain 15 prosenttia ei välitä sähkön hinnasta. Gallupiin vastasi 320 jäsentä.
Keva myönsi 600 000 euroa työelämän kehittämiseen
Kevan työelämän kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa korostuivat tänä vuonna suurten organisaatiomuutosten tuomat tarpeet työkyvyn vahvistamiselle sekä digitalisaation entistä suurempi hyödyntäminen työkykyjohtamisessa.
Kehittämisrahaa myönnettiin yhteensä 22 hankkeelle ympäri Suomea. Määrä nousi yhdellä viime vuodesta ja myös rahoituksen kokonaismäärä kasvoi 600 000 euroon.
– Tänä keväänä kuntakentällä on ollut paljon työhön liittyviä epävarmuustekijöitä. Hyvinvointialueiden valmistelutyö on kesken, mikä vaikuttaa myös kuntien toimintojen muotoutumiseen, palvelupäällikkö Laura Rinne sanoo.
– Myös työehtosopimusneuvottelut ja työvoimapula ovat syöneet resursseja erilaiselta kehittämistyöltä.
Kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden tavoitteena on muun muassa yhteisöllisyyden turvaaminen, osaamisen vahvistaminen ja osaamistarpeiden ennakointi organisaatioiden muutostilanteissa.
Toinen merkittävä piirre tällä hakemuskierroksella oli digitaalisten alustojen ja it-ratkaisujen keskeinen rooli kehittämistyössä. Rinteen mukaan ensimmäistä kertaa hakemuksissa näkyy digitaalisten ratkaisujen kehittäminen työkykyjohtamiseen.