Kun maallikot puhuvat perhosista, he viittaavat yleensä ritariperhosiin tai muihin näyttäviin lajeihin, jotka liihottavat luonnossa aurinkoisella säällä. Perhosten maailmassa ne ovat kuitenkin vain pintaraapaisu.

Yli 80 prosenttia perhosista liikkuu hämärällä tai öisin.

– Merkittävä määrä kasvien pölyttäjistä lentää yöllä, ja ne ovat lajeja, joita ihmiset eivät yleensä ikinä näe, sanoo hyönteisiä harrastuksenaan tutkiva Jouni Karhunen.

– Pienimmät Suomessa tavattavat yöperhoset ovat noin 15-millisiä ja suurimmat siipiväliltään samankokoisia kuin sinitiainen on nokan kärjestä pyrstön kärkeen.

Rysä pakastaa perhoset

Hyönteistutkija virittää perhosille rysän yleensä huhtikuussa ja purkaa sen marraskuussa, kun viimeiset perhoset ovat lopettaneet lentämisen.

Rysä on sähköjohdon päässä hyrräävä arkkupakastin, jonka kanteen on viritetty suppilo. Sen keskelle on asennettu elohopeahöyrylamppu, jonka valo houkuttelee perhosia pyydyksen sisään. Pakastimessa perhoset jäätyvät paikalleen.

Karhunen tyhjentää rysänsä kerran viikossa. Hänellä on kaksi rysää: toinen kotitalon pihalla Sipoon Talmassa, toinen anopin luona Lohjalla.

Syksyn jälkeen alkaa perhosten tutkiminen. Karhunen avaa erän kerrallaan, sulattaa sen, karsii ylimääräiset ötökät, tunnistaa perhoslajit ja yksilöiden sukupuolen. Kaikki tiedot hän kirjaa Lajitietokeskuksen Laji.fi- aineistopalveluun.

Vuosittain Karhunen kirjaa palveluun noin 20 000 yksilöä. Kesän kiihkeimpänä aikana rysään jää 1 500 yksilöä viikossa. Yhden erän läpikäynti vie puolesta tunnista koko päivään.

– Jos en ole saanut helmikuun loppuun mennessä tunnistusta tehtyä, käytän yleensä muutaman vuosilomapäivän työn saattamiseen loppuun.

Kun hyönteiset on käyty läpi, Karhunen tarjoaa ne lintulaudalla lintujen syötäväksi.

Ilmastonmuutos näkyy havainnoissa

Jo pikkupoikana Karhunen oli kiinnostunut perhosista, mutta tekniikan ala vei hänet mennessään. Karhunen aloitti perhosharrastuksen uudelleen vuonna 2017, kun Suomen ympäristökeskus Syke haki lehti-ilmoituksella vapaaehtoisia tutkimusavustajia toistaiseksi käynnissä olevaan yöperhosseurantaan.

Tutkimuksen tarkoituksena on seurata lajien kannanvaihteluita vuodesta toiseen. Havainnoissa näkyy selvästi ilmastonmuutoksen vaikutus.

– Kun aloitin tutkimuksen, huomasin heti, että ne lajit, jotka olivat ennen olleet yleisiä, olivat kadonneet tai niitä oli enää hyvin vähän. Tilalle oli tullut lajeja, jotka olivat 1970-luvulla olleet yleisiä Etelä-Ruotsissa tai Baltiassa.