Suomi on yksi pelialan edelläkävijämaista. Pelisuunnittelijana Meta- corella työskentelevä Timofei Ulyanov pääsi alalle yllättäen jo 14-vuotiaana. Hän selvitti opinto-ohjaajaltaan mahdollisuutta tet-harjoitteluun peliyhtiössä.

– Kysyin tätä vähän vitsinä, ja opo kertoi, että hänellä on itse asiassa muutamia tuttuja alalla, Ulyanov kertoo.

Tet-harjoittelu toimi sykäyksenä työelämään. Ulyanov sai harjoittelun jatkoksi kesätöitä, ja ura lähti käyntiin välittömästi. Tänä vuonna harjoittelusta tulee kuluneeksi yksitoista vuotta.

Pelit tehdään yhteistyöllä

Ulyanov suunnittelee työnään lisäsisältöä jo olemassa oleviin mobiilipeleihin. Suurin osa pelisuunnittelijan työstä on kommunikointia. Hän ideoi pelejä yhdessä ohjelmoijien, äänisuunnittelijoiden, taiteilijoiden ja narratiivisten suunnittelijoiden eli pelitarinoiden kirjoittajien kanssa.

– Tehtäväni on luoda selkeä yhteiskuva kaikille siitä, mihin suuntaan ollaan menossa ja viedä ideoita eteenpäin järkevässä aikataulussa.

Suomessa on ollut pitkään vahva pelialan ekosysteemi, joka sietää turbulensseja. Ulyanovin mielestä peliala voi näyttää tulevaisuudessa erilaiselta. Startupeja on jatkossa mahdollisesti enemmän, kun suurten pelifirmojen työntekijät perustavat omia yrityksiään.

Ulyanov ajattelee, että tekoäly vastauksena tulevaisuuden haasteisiin kuulostaa tyhjältä lupaukselta, mutta siitä voi olla hyötyä myös pelialla. Alan ongelmana on ollut, että yhdestä pelistä tulee suuri menestys, jolle ei tule jatkoa.

Tekoälyn avulla voidaan testata helpommin uusia prototyyppejä ja kenties löytää helpommin resepti seuraavalle menestyspelille.

– Tällä hetkellä sykli voi olla kuukausia ja jopa vuosia ennen kuin uusi peli pääsee markkinoille.

Markkinalogiikka edellä

Pelialla on ollut tapana tarttua menestystarinoihin ja luoda niiden ympärille laajentuvaa bisnestä markkinat edellä. Tätä kautta pelit tulevat lopulta osaksi suomalaista kulttuuria ja identiteettiä.

Pelejä ei silti yleensä pidetä kulttuurina tai taiteena, vaikka niiden visuaalinen ilme, äänet ja tarinat ovat selvästi taiteellisia.

Ulyanov kertoo, että monet pienemmät pelit kuvaavat suomalaisuutta markkinamenestyjiä paremmin. Hän mainitsee Noita-pelin esimerkkinä suomalaisuutta kuvaavasta pelistä. Pelistä ei tullut hittiä, koska sitä ei ollut suunnattu laajalle yleisölle.

Jos yritykset eivät saa rahoitusta sijoittajilta, ne voivat hakea sitä Business Finlandilta. Rahoittajat katsovat pelihankkeita pitkälti voitontavoittelun näkökulmasta. Rahoituksen puute on johtanut siihen, että osa lupaavista projekteista jää kesken.

– Jos panostetaan enemmän siihen, että peleille annettaisiin taiteen apurahoja, voisimme nähdä alalla enemmän luovuutta

Alalla on kansainvälistä väkeä

Runsas kolmannes Suomessa työskentelevistä pelialan ammattilaisista on ulkomaalaisia. Ulyanov näkee tilanteen myönteisenä.

– Tämä on ollut avain siihen, että menestystä on tullut.

Suomen peliala on erilainen kuin muissa maissa. Ulyanov korostaa avointa ilmapiiriä ja tiedonvaihtoa ihmisten ja yritysten välillä, mikä vetoaa myös työntekijöihin.

Yritykset pyrkivät olemaan huomaavaisia Suomeen muuttaneita työntekijöitä kohtaan, jotta he kokevat itsensä tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa.

Ei enää niin houkutteleva maa

Ulyanov ei ole täysin kritiikitön Suomea kohtaan. Hän katsoo, että nykyisen hallituksen tekemillä lainsäädäntömuutoksilla on ollut vaikutuksia.

Suomi ei ole ulkomailta tuleville työntekijöille enää yhtä houkutteleva maa kuin aikaisemmin.

– Jos ihminen on riippuvainen yhdestä työpaikasta pysyäkseen maassa, voi yllättäen eteen tulevien yt-neuvotteluiden seurauksena mennä koko elämän suunnitelmat uusiksi.

Pelialan merkitys työllistäjänä on tunnustettu Suomessa laajasti. Se näkyy esimerkiksi panostuksena alan koulutukseen.

Alan järjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä aktiivista työtä sen eteen, että päättäjät näkisivät kansainvälisen työvoiman merkityksen alan tulevaisuudelle.

Ulyanov toimii vapaa-ajallaan Peliala ry:n hallituksessa. Hän toivoo, että tulevaisuudessa pelien merkitys taiteessa ja kulttuurissa ymmärretään paremmin. Pelejä ei pidä nähdä pelkkänä yritystoimintana, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa.