opiskelijat
Turvallisuusosaamisesta tekniseen asiantuntijuuteen
Kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi osaksi organisaatioiden kokonaisturvallisuutta.
YAMK-tutkintoa opiskeleva Janina Laakso haluaa kehittyä alansa asiantuntijaksi.Yhä useampi turvallisuusalan ammattilainen täydentää osaamistaan teknisellä asiantuntemuksella. Näin teki myös turvallisuusalan asiantuntija Janina Laakso, joka suorittaa parhaillaan insinööri (YAMK) -tutkintoa työnsä ohessa.
Laakso on työskennellyt turvallisuusalalla vuodesta 2016 lähtien sekä yksityisellä sektorilla että suomalaisessa turvallisuusalan viranomaisorganisaatiossa.
– Työelämässä olen huomannut, kuinka tärkeää on ymmärtää myös kyberturvallisuuden teknisiä näkökulmia osana turvallisuuden kokonaisuutta.
Valmistuttuaan vuonna 2022 turvallisuusalan tradenomiksi (AMK) Laakso hakeutui syksyllä 2024 polkuopintoihin, sillä YAMK-tutkinnon hakukelpoisuus ei vielä täyttynyt.
Seuraavana vuonna hän aloitti tutkinto-opiskelijana, ja nyt kaikki opintojaksot on suoritettu. Enää jäljellä on opinnäytetyö.
Tekniikka kohtaa käytännön
60 opintopisteen laajuinen tutkinto painottuu kyberturvallisuuden keskeisiin osaamisalueisiin. Opinnoissa perehdytään muun muassa verkkoinfrastruktuurien suojaamiseen, kyberturvallisuuden hallintaan, auditointiin sekä puolustavaan ja hyökkäävään kyberturvallisuuteen.
Erityisen antoisiksi Laakso kokee opintojaksot, joissa teoria siirtyy käytäntöön.
– Soveltavan kyberturvallisuuden opinnoissa harjoittelemme käytännössä, miten erilaiset hyökkäykset toteutetaan ja ennen kaikkea miten niitä tunnistetaan ja torjutaan.
Myös auditointiin liittyvät opinnot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Niiden avulla on mahdollista tarkastella organisaatioiden turvallisuutta järjestelmällisesti ja tunnistaa kehittämiskohteita riippumatta toimialasta.
Opiskelu näkyy suoraan työssä
Kokoaikatyön ja opiskelun yhdistäminen vaatii suunnitelmallisuutta, mutta samalla opinnoissa opittuja asioita pääsee soveltamaan välittömästi käytännön työssä.
– Erityisesti riskienhallinnan menetelmät ja kyberuhkien arviointi ovat tulleet osaksi omaa ajatteluani. Opinnot ovat laajentaneet kokonaiskuvaa siitä, miten turvallisuutta johdetaan ja kehitetään.
Työnantaja on suhtautunut opintoihin kannustavasti ja nähnyt osaamisen kehittämisen hyödyttävän myös työyhteisöä. YAMK-opintoja harkitseville hän suosittelee hakemaan mukaan rohkeasti.
– Työkokemus antaa opinnoille paljon sisältöä, koska teoriaa voi peilata käytännön tilanteisiin. Samalla oppii muilta kokeneilta ammattilaisilta ja rakentaa verkostoja, joista on hyötyä pitkälle työuralle.
Opiskelun rinnalla hän toimii myös opiskelijakunnan edustajistossa. Luottamustehtävät ovat kehittäneet erityisesti vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja.
Liity Insinööriliiton opiskelijajäseneksi
Onnittelut hienosta alavalinnasta ja opiskelupaikasta! Kun opinnot ovat alkaneet, liity Insinööriliiton opiskelijajäseneksi. Opiskelijajäsenyyden hinta on koko opiskeluajalta yhteensä vain 30 euroa, kestäen korkeintaan viisi vuotta. Jäsenyys sisältää kaikki liiton tarjoamat jäsenedut ja palvelut.
Opiskelijajäsenenä hyödynnät muun muassa liiton palkkatilastoja ja palkkaneuvontaa. Saat myös käyttöösi Insinööriliiton urapalvelut ja saat asiantuntijoilta vinkkejä esimerkiksi CV:n ja työhakemuksesi kuntoon viilaamiseksi.
Vapaa-ajalle turvaa tuo jäsenyyteen kuuluva matkavakuutus, joka on voimassa sekä kotimaassa että ulkomailla. Member+ palvelussa on Insinööriliiton ja muiden akavalaisten liittojen etuja, jotka liittyvät muun muassa majoitukseen ja matkustamiseen.
■ Lue lisää: ilry.fi/uusiopiskelija
Unelmatyönantajat on valittu
Suomen korkeakouluopiskelijat ovat jälleen arvioineet ihannetyönantajiaan Universumin vuosittaisessa Talent Survey -tutkimuksessa. Kyseessä on Suomen laajin ja riippumaton ura- ja työnantajamielikuvia kartoittava opiskelijatutkimus.
Tänä vuonna kyselyyn vastasi yli 8 000 opiskelijaa eri puolilta Suomea.
Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden suosikkityönantajien lisäksi heidän odotuksiaan tulevaa työnantajaa kohtaan sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat työpaikan valintaan.
Insinöörialoilta houkuttelevimmiksi työnantajiksi valikoituivat Kone, ABB, Puolustusvoimat, Patria ja Wärtsilä.
Insinööriopiskelijaliitolla on 23 paikallisyhdistystä ympäri Suomen. Kun liityt Insinööriliittoon, opiskelijana liityt automaattisesti oman kaupungin paikallisyhdistykseesi. Jos aktiivitoiminta kiinnostaa, hae esimerkiksi yhdistyksen hallitukseen.
■ Lue lisää: ilry.fi/paikallisyhdistykset
IOL:n viestintäkanavat
Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
X IOLry
Instagram @insinooriopiskelijaliitto
kotisivu www.iol.fi
Cia Lehtola, varapuheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoIOL:n ÄÄNI
Laatu ei saa jäädä kasvun jalkoihin
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 on nyt valmis. Sen tavoitteissa korostuvat osaaminen, kilpailukyky ja yhteiskunnan uudistuminen. Opiskelijan näkökulmasta yksi kysymys nousee kuitenkin ylitse muiden: miten koulutuksen laatu varmistetaan, kun opiskelijamääriä kasvatetaan?
Suomessa puhutaan jatkuvasti osaajapulasta. Yritykset tarvitsevat uusia insinöörejä, vihreä siirtymä vaatii innovaatioita ja teknologinen kehitys kiihtyy. Ratkaisuksi tarjotaan usein korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä. Tavoite on perusteltu, mutta pelkkä määrän kasvattaminen ei riitä.
Laadukas koulutus syntyy osaavista opettajista, toimivista oppimisympäristöistä ja riittävästä ohjauksesta. Jos opiskelijamäärät kasvavat ilman vastaavia lisäpanostuksia, seuraukset näkyvät nopeasti. Ryhmäkoot kasvavat, henkilökohtainen tuki vähenee ja opettajien työkuorma kasvaa.
Samalla vaarana on, että valmistuvien osaaminen jää pinnallisemmaksi juuri silloin, kun työelämän vaatimukset kasvavat.
Insinöörikoulutuksessa erityisen tärkeitä ovat käytännönläheiset oppimiskokemukset. Laboratoriotyöt, projektikurssit ja yritysyhteistyö kehittävät taitoja, joita työelämässä todella tarvitaan. Niitä ei voi korvata loputtomasti verkkoluennoilla tai kasvattamalla kurssikokoja.
Vastuu koulutuksen resursseista kuuluu korkeakouluille ja päättäjille, mutta myös opiskelijoilla on oma roolinsa. Kurssipalautteet, opiskelijaedustajana toimiminen ja rakentava vuoropuhelu henkilökunnan kanssa ovat konkreettisia keinoja vaikuttaa. Liian usein palaute annetaan vain silloin, kun jokin ei toimi. Myös onnistumisista kannattaa kertoa, jotta hyvät käytännöt leviävät.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa enemmän insinöörejä, mutta ennen kaikkea hyvin koulutettuja insinöörejä. Siksi määrällisten tavoitteiden rinnalla on huolehdittava laadusta. Ilman riittäviä resursseja aloituspaikkojen kasvattaminen on helppoa, laadun säilyttäminen huomattavasti vaikeampaa.