Suomalaisyritys Musicinfo tarjoaa jakelualustan musiikin tekijöille Kiinan suoratoistopalveluihin. Jakelualustan rakentamisessa keskeisessä roolissa on ollut mediatekniikan insinööri Janne Papunen.

Papunen aloitti mediatekniikan opinnot vuonna 2012, päätyi Music- infolle harjoitteluun 2015 ja on ollut palkkalistoilla siitä saakka. Sinne hän haki töihin oman musiikkikiinnostuksensa pohjalta.

Myöhemmin Papunen suoritti vielä YAMK-tutkinnon tekoälystä ja data-analytiikasta.

Kiinassa omat järjestelmänsä

Papunen kertoo, että länsimaissa hyvin tunnetut musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify, eivät toimi Kiinassa. Siksi musiikin jakamiseksi Kiinaan tarvitaan muita keinoja.

– Kiinassa on muutenkin omat systeeminsä.

Kiinan markkinat avautuivat Musicinfolle vuonna 2013. Yhtiö voitti tuolloin SF Musictech Summitissa Notable Startup -palkinnon. Kyseessä on vuodesta 2008 alkaen San Franciscossa järjestettävä musiikkialan ammattilaisten tapahtuma.

Palkinnon seurauksena Music- infoon otti yhteyttä kiinalainen musiikkiyhtiö Top DMC. He hakivat yhteistyökumppania toimittamaan länsimaista indie-musiikkia Kiinan markkinoille.

– Tuohon aikaan Kiinassa toimi länsimaista vain muutama iso levy- yhtiö.

Nykyisin Musicinfon välittämä musiikki jaetaan kaikkiin merkittäviin kiinalaisiin musiikkipalveluihin. Niistä Taihe Music Group on tärkein kumppani livemusiikin ja digitaalisen musiikin osalta. Musicinfo huolehtii myös artisteille maksettavista rojalteista.

Tekoäly on uusi trendi

Musiikissa on nostanut päätään uusi trendi, tekoälyllä joko osittain tai kokonaan tehdyt kappaleet. Papusen mielestä tekoälyä voi hyödyntää musiikinteossa monipuolisesti. Käyttömahdollisuuksia ovat esimerkiksi eri instrumenttien mallinnus, laulu- äänen jäljittely, äänivirheiden poistaminen nauhoitteista ja kokonaisten teosten generointi.

– Tekoäly on hyödyllisimmillään, kun se tukee artistin visiota ja kehitystä.

Tekoäly herättää paljon eettisiä kysymyksiä. Papunen kertoo, että esimerkiksi iso osa generatiivisista musiikintekopalveluista on koulutettu varastetulla datalla. Heidän teoksiaan on käytetty mallien koulutukseen ilman lupaa eikä siitä ole maksettu asianmukaista korvausta.

Tekoälyn tuottamat kokonaiset kappaleet ovat artisteille erityisen ongelmallisia, koska ne vaikeuttavat oikeiden artistien musiikin löytämistä.

Vaikutteita otettu vähän

Papusen mukaan musiikin tekijöiden normaali tapa ottaa vaikutteita muilta artisteilta on ollut tähän saakka verrattain pienimuotoista. Tapa takaa artisteille heidän uransa jatkuvuutta, sillä he pääsevät hyödyntämään omia taitojaan ja yhteistyöverkostoaan musiikin tuottamiseen. Tekoälyn kohdalla asia ei ole niin yksiselitteistä.

– Jos kuka vain pystyy nappia painamalla tekemään ja jakamaan tuhansia saman tyylin kappaleita, jotka kuulostavat vaikkapa Lady Gagalta, se aiheuttaa audiotaiteen inflaation.

Papunen ei vastusta tekoälytyökalujen käyttöä musiikin tuotannossa. Pääasia on, ettei tekoälyä käytettäisi ajatuksettomasti generoimaan kokonaisia kappaleita tusinoittain. Työkaluja voi hyödyntää esimerkiksi lisäämällä promptiin instrumentin, jonka ajattelee sopivan parhaiten kappaleen omaan visioon ja soundiin.

Artistien rojaltit uupuvat

Tekoälyllä tuotettua musiikkia löytyy jo suoratoistopalveluista. Siitä ei Papusen mukaan makseta artisteille tekijänpalkkioita. Suoratoistopalvelut saavat silti musiikinkuuntelusta syntyvät tulot muun muassa mainostulojen kautta.

– En voi suositella kokonaan AI:lla generoidun musiikin kuuntelemista kenellekään.

Keskustelu tekoälyllä tuotetun musiikin laillisuudesta ja korvaustasoista on vielä käynnissä. Papunen mainitsee yhtenä esimerkkinä EU:n tekoälyasetuksen, joka tuli voimaan pari vuotta sitten.

EU vaatii palveluntarjoajilta selvitystä tekoälyn käytöstä palveluiden käytön yhteydessä. Jos tekoälytyökaluja on käytetty, siitä on oltava selkeä merkintä.

■ Lue lisää: insinoori-lehti.fi