Ammattiliittojen julkaisemien lehtien määrä alkoi viitisentoista vuotta sitten vähetä. Osa siirtyi vain verkkoon, osa lopetti kokonaan. Insinööriliitto on pitänyt painetun lehtensä, ja sen päätoimittajaksi tuli vuonna 2012 Jari Rauhamäki.

– Painettujen jäsenlehtien kuolema tuntui silloin olevan lähempänä kuin se on tällä hetkellää, hän arvioi.

Rauhamäki jää syyskuun alussa eläkkeelle Insinööriliiton viestintäpäällikön tehtävästä. Hän pitää itseään ennen kaikkea lehtimiehenä, vaikka on vastannut liiton viestinnästä ja vuosien varrella osallistunut myös vaikuttamistyöhön.

Haastattelupaikaksi valitulla Vermon raviradalla viestintäpäällikkö on tavannut useita päättäjiä ja yhteistyökumppaneita.

– Tämä on yksi paikka tavata ihmisiä, mutta ei sen väliä, tapaako heitä rock-konserteissa, jääkiekko-otteluissa tai eduskunnan kuppilassa.

Paperi pitää pintansa

Lehdellä on lukijatutkimusten perusteella tärkeä merkitys liiton jäsenelle. Se on ainoa palvelu, jonka jäsen saa postiluukusta kotiin.

Uutiset ovat siirtyneet aika päiviä sitten verkkolehteen, mutta aikakausartikkelit luetaan edelleen paperilta.

– Jäsenlehteä voi vähän verrata harrastelehtiin, jotka myös näyttävät pitävän pintansa.

Lehti on korvaamaton työmarkkina-asioissa, jotka muodostavat osan lehden sisällöstä. Palkansaajan näkökulmaa ei edusta kattavasti mikään muu media.

– Työmarkkinaedunvalvonta on asiaa, jota ei voi lyhyesti selittää. Siihen printti on hyvä väline. Minuutin videolla on hankalampi saada asia yhtä hyvin perille.

Työehdot tulivat tapetille

Tällä vaalikaudella työmarkkina-asiat ovat olleet paljon esillä, kun maan hallitus on puuttunut poikkeuksellisen moneen, palkansaajien elämään vaikuttavaan asiaan.

– Olemme tottuneet siihen, että tietyt asiat tulevat kuin Manulle illallinen. Jos saavutetut edut ovat uhattuna, uskon, että palkansaajaliikkeen merkitys yhteiskunnassa vahvistuu.

Sopimustoiminta näyttää kulkevan kohti paikallista sopimista. Yrityskohtaisiin sopimuksiin ja yksilön mahdollisuuksiin omien etujen ajamiseen vaikuttavat kuitenkin alakohtaiset raamit, jotka työmarkkinajärjestöt neuvottelevat.

– Työmarkkinoilla on helppo olla omiin kykyihinsä uskova individualisti, kun pohja on kunnossa, mutta entä sitten, jos sopimisen pohja murenee.

Viestintä ja vaikuttaminen edellyttävät Rauhamäen mielestä koko liittoyhteisön panosta. Luottamushenkilöt tekevät tärkeää työtä työpaikoilla työmarkkinaedunvalvonnan eteen.

– Politiikassa vaikuttaminen jos mikä ei ole yhden tai kahden ihmisen show. Jokaisen pitäisi käyttää kanaviaan ja verkostojaan. Mitä useampi sitä tekee, sen enemmän viestit saavat kaikupohjaa.

Työ on seurannut toista

Alkujaan Rauhamäki on lypsykarjatilan poika Satakunnan Kiukaisista. Maatilalla ja kesätöissä naapurikylän sahalla sai työn tekemisen oppia. Lukion ja armeijan jälkeen ensimmäinen pidempiaikainen työsuhde oli Outokummun Harjavallan-tehtaan sulatossa.

– Kummun kolmivuorotyössä viehätyin työmarkkinoista – siitä, miten ne toimivat ja miten asioista sovitaan.

Nuori Rauhamäki oli jo kiinnostunut yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, lähti opiskelemaan valtio-oppia ja pääsi keskustalaisen maakuntalehti Lallin toimittajaksi. Lehden päätoimittaja Seppo Keränen opetti toimittajanalulle liki kaiken, mitä lehtihommissa pitää osata.

– Toimittajana olen käynyt Keräsen korkeakoulun. Pitää tuntea ihmisiä, rakentaa hyvät verkostot, osata kuunnella, kysyä oikeita asioita ja olla utelias.

Lallista Rauhamäki jatkoi Suomenmaahan. Matti Vanhasen toisen hallituksen aikaan häntä pyydettiin viestijäksi keskustan eduskuntaryhmään, josta hän siirtyi Insinööriliittoon – ja juuri verkostojen avulla.

Nyt saa keskittyä

Eläkepäivinään Rauhamäki aikoo keskittyä raveihin, golfiin, moottoripyöräilyyn ja läheisten ihmisten kanssa olemiseen. Raviharrastaja omistaa pienen osuuden kahdesta suomenhevosesta ja yhdestä lämminverisestä, joiden suorituksia hän mahdollisuuksien mukaan seuraa paikan päällä.

Pienen mietintätauon jälkeen tulee mieleen vielä pari asiaa: kirjoittaminen säilyy tavalla tai toisella osana eläkeläisen arkea, ja omasta hyvinvoinnista pystyy jatkossa huolehtimaan paremmin myös talven pimeinä kuukausina.

– Työ vie ihmisen elämästä paljon aikaa. Eläkkeellä voin nauttia entistä paremmin ympärilläni olevista hyvistä ja kauniista asioista.