Voisi sanoa, että Matti Viljanen on paikkansa ansainnut. Hän aloitti ohjelmistosuunnittelijana Jolla Mobilella kaksi vuotta sitten, kun hän erottui yöhaastattelussa kokeneista hakijoista harrastuneisuudellaan.

Viljanen hankki Jollan ensimmäisen puhelimen vuonna 2013, eikä paluuta ole ollut. Hän on kuulunut siitä asti yrityksen Sailfish-käyttöjärjestelmän käyttäjä- ja kehittäjäyhteisöön.

– Olen ollut alusta asti aktiivinen yhteisössä ja ratkonut siellä teknisiä ongelmia, hän kertoo.

Nyt taidot ovat tarpeen, sillä Jollalla on käynnissä käänteentekevä kesä. Uudelleen perustetun yhtiön puhelimen toimitukset asiakkaille alkoivat heinäkuun alussa.

Kuori sisältää sirun

Jollan puhelin eroaa markkinoilla olevista puhelimista pohjoismaisella muotoilulla ja irrotettavalla takakuorella. Kuoren alta käyttäjä voi tarvittaessa vaihtaa itse akun sekä kameralinssin.

Kuoressa on pieni siru, jonka avulla puhelin tunnistaa kuoren ja vaihtaa käyttöliittymän teeman kuoren mukaan. Myös kolmannet osapuolet voivat kehittää omia kuorisovelluksiaan.

– Yhteisö on vuosien varrella ideoinut tämän päälle kaikenlaisia ominaisuuksia, kuten pienen takanäytön, toimitusjohtaja Sami Pienimäki kertoo.

Pienimäki sanoo, ettei puhelin kilpaile suurten valmistajien lippulaivamallien kanssa.

– Julkishallintoon ja kuluttajille, jotka tarvitsevat vähemmän toiminnallisuuksia ja haluavat, että tietosuoja toteutuu, tämä voi olla paras vaihtoehto.

Ohjelmisto takaa yksityisyyden

Yhtiön päätuote on laitetta pyörittävä, Linux-pohjainen Sailfish-käyttöjärjestelmä. Sen tärkein valtti on yksityisyys. Käyttäjä valitsee itse käyttämänsä sovellukset, eikä Jolla kerää käyttäjästä tietoa.

Käyttöjärjestelmään on saatavilla natiiveja sovelluksia, ja liki kaikki Android-sovellukset toimivat myös.

– Sailfishin käyttökokemus ei eroa Androidista tai iOS:stä sen enempää kuin ne eroavat toisistaan, Viljanen vertaa.

Vaikka järjestelmä on tutuin puhelimista, se toimii myös muissa laitteissa, kuten tableteissa ja tekoälytietokoneessa. Lisäksi autonvalmistaja Mercedes-Benz on lisensoinut Jollalta Android-sovellusajoympäristön ajoneuvojen viihdejärjestelmään.

Ohjelmisto kootaan kokonaisuudessaan talon sisällä, joten koodin kehittämiseen on enemmän mahdollisuuksia kuin muilla valmistajilla. Viljanen tekee paljon päivityksiä ja ratkoo teknisiä ongelmia.

– Kehitysympäristöön piti kirjautua useita kertoja jopa saman päivän aikana. Kun sain korjattua ongelman, verenpainelaskufaktori oli aika korkealla, Viljanen kertoo.

Omistus jäi kotimaahan

Jolla syntyi alun perin vuonna 2011, kun Nokialla Meego-käyttöjärjestelmää suunnitelleet insinöörit perustivat uuden matkapuhelinyhtiön. Sailfish on sittemmin ollut muutamassa yhtiön omassa puhelimessa, tekoälytietokoneessa sekä lisensoituna muiden valmistajien mobiililaitteissa.

Vanha Jolla ajautui konkurssiin vuonna 2024, kun yhtiö pyrki eroon venäläisomistuksesta. Yhtiön johto perusti Jolla Mobilen, joka osti vanhan Jollan kaiken liiketoiminnan yrityssaneerausmenettelyssä.

Maailmanpoliittinen tilanne lisää pienen puhelinvalmistajan merkitystä Euroopassa.

– Digitaaliseen itsenäisyyteen liittyviä agendoja on useissa Euroopan maissa, kotimaassakin. Julkishallinnot ovat hereillä siitä, että meidän pitää vähentää riippuvuutta amerikkalaisista alustoista, Pienimäki sanoo.

Puhelimen komponentit tulevat maailmalta: piirisarja taiwanilaiselta Mediatekilta, kamera japanilaiselta Sonylta ja muisti eteläkorealaiselta SK Hynixilta.

Mekaaninen kokoonpano tapahtuu Kiinassa, ja loppukokoonpano sekä ohjelmiston asennus tapahtuvat Salossa Jollan omalla tehtaalla.

Ensin palvellaan ennakkotilaajia

Elokuun loppuun mennessä puhelimen on saanut 14 000 ennakkotilaajaa, ja vuoden loppuun mennessä toimitettuja puhelimia on vähintään yhteensä parikymmentätuhatta.

– Tämä ei ole vielä tänä vuonna volyymipeliä, vaan haluamme palvella ensimmäisiä käyttäjiä hyvin ja saada hyviä arvosteluja keskustelupalstoille, Pienimäki linjaa.

Ensi vuonna yhtiö tavoittelee 50 000–100 000 laitteen myyntiä, jolloin tuotannon skaalaamiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Kasvuun vaikuttaa muun muassa viranomaisten kiinnostus.

– Julkissektorilla on nyt imua, mutta hyväksynnät ovat byrokraattisia prosesseja, joissa kestää, Pienimäki sanoo.

Loppuvuodesta on tarkoitus palkata 10–20 henkeä lisää noin 30 työntekijän yhteisöön. Nykyiset tekijät painottuvat Viljasen tavoin ohjelmistokehittäjiin, ja lisää osaajia tarvitaan muun muassa myynti- ja markkinointitehtäviin.