Juha Ilkka pitää Suomen vahvuutena yritysten vapaaehtoista varautumista digiuhkiin.
Juha Ilkka pitää Suomen vahvuutena yritysten vapaaehtoista varautumista digiuhkiin.

Insinööri tuottaa digiturvaa

Huoltovarmuuskeskuksen insinööri Juha Ilkka valmistaa Suomea tuleviin digiuhkiin.

Suomessa on 1 500 huoltokriittistä yritystä. Huoltovarmuuskeskuksen digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmassa tähdätään siihen, että niissä ymmärretään tulevaisuuden digiuhkat. Ohjelmatyötä johtaa kyberturvallisuuden YAMK-insinööri Juha Ilkka.

– Vedän digiturvatiimiä, jonka vastuulla on huoltovarmuuteen liittyvä digitaalinen turvallisuus Suomessa. Kokemusta Ilkalla on alalta yli 20 vuotta. Hän on työskennellyt tietoturvapäällikkönä valtioneuvoston kansliassa ja yksikönpäällikkönä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksessa.

Tietojenkäsittelyjen tradenomiksi valmistunut Ilkka aloitti uransa puolustushallinnon rakennuslaitoksessa it-asiantuntijana. Myöhemmin hän suoritti kyberturvallisuuden insinöörin YAMK-tutkinnon, mikä avasi tietä Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmajohtajaksi.

Suojausta kriittiselle infralle

Ohjelmatyön tavoitteena on vahvistaa digiturvaa yhteistyössä yritysten ja julkishallinnon kanssa. Samalla kehitetään kansallisia kyvykkyyksiä, kuten tietoturvahyökkäysten havainnointia ja torjuntaa, häiriönsietokykyä sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja palautumista.

Kehitystyötä tehdään myös käytännön harjoitusten kautta yhdessä Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

– Tehdään skenaariopohjaisia harjoituksia, joissa Suomi joutuu tiukan paikan eteen, Ilkka kertoo.

Tänä vuonna järjestetään Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteistoiminta- ja tiedonvaihtoharjoitus, jossa varaudutaan laajoihin hybridi-, kyber- ja informaatiohäiriöihin. Harjoitukseen osallistuu yli 700 henkilöä sekä yksityiseltä sektorilta että julkishallinnosta.

Lisäksi eri toimialoille toteutetaan kohdennettuja teknisiä harjoituksia ja testataan organisaatioiden tietoturvaa eri tiimien yhteistyönä.

Informaatioturvallisuus on myös tärkeä osa digiturvaa. Sillä tarkoitetaan kyvykkyyttä havaita vaikuttamista sosiaalisissa verkostoissa. Vaikuttamista ovat vaikkapa erinäiset generoidut bottikampanjat.

Mukana yli tuhat yritystä

Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelman projekteihin on osallistunut yli tuhat yritystä.

Huoltovarmuutta toteutetaan käytännössä kolmella tasolla: lainsäädäntöön perustuva varautuminen, sopimuksellinen varautuminen ja vapaaehtoinen varautuminen, jota tehdään muun muassa osana poolityötä.

Tuoreinta lainsäädäntöä on Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi. Se velvoittaa yhteiskunnan kriittisillä aloilla toimivia organisaatioita parantamaan tietoturvaansa tekemällä muun muassa riskianalyysejä.

Sopimuksellinen varautuminen perustuu Huoltovarmuuskeskuksen ja yritysten sopimuksiin esimerkiksi varmuusvarastoista ja tuotantovarauksista. Lisäksi poolityössä yritykset ja viranomaiset arvioivat yhdessä toimialojen kyberturvallisuutta ja sen kehittämistä.

Vapaaehtoinen varautuminen on keskeinen osa huoltovarmuutta ja merkittävä syy Suomen vahvaan varautumistasoon.

– Varautumisessa on toki yhä aukkoja, joita projekteilla pyritään paikkaamaan, Ilkka sanoo.

Kolme skenaariota tulevaan

Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmatyö on osa viraston strategian toimeenpanoa. Varautumista ja siihen liittyviä kehitystoimenpiteitä peilataan kolmen skenaarion kautta.

Yksi skenaarioista on sotilaallinen uhka. Toinen on laaja-alainen vaikuttaminen, kuten kyberturvallisuushyökkäykset. Kolmas on puolestaan globaali taloudellinen häiriötila.

– Kun katsotaan näitä kolmea skenaariota, niin bingo tulee aika nopeasti.

Ilkan mielestä globaali taloudellinen tilanne on tällä hetkellä melko sekaisin. Euroopan yllä leijuu koko ajan jonkinnäköinen sotilaallinen uhka. Laaja-alaisesta kybervaikuttamisesta raportoidaan koko ajan.

Digiturvaohjelman lähtöajatus Suomesta kybervaikuttamista sietävänä yhteiskuntana on osunut oikeaan. Eri organisaatioita pommitetaan jatkuvilla kyberiskuilla ja digiturvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää.

Ilkka muistuttaa, että turvallisuuteen vaikuttavat monet riippuvuussuhteet. Yksi niistä on suurten pilvipalveluyhtiöiden laajat verkkopalvelut, joihin organisaatiot tukeutuvat yhä enemmän.

Tulevaan vaikuttaa myös kvanttiturvallisuus, eli kyky suojata järjestelmät ja salaukset kvanttitietokoneiden mahdollistamilta murroilta.

Hakkerit ovat aina valmiina kyberhyökkäyksiin.Hakkerit ovat aina valmiina kyberhyökkäyksiin.