Aurinko kimaltelee Kalannin aurinkopuiston paneeleilla. Toukokuun lopussa asentajat ovat tekemässä viimeisiä testauksia.

Töitä onkin riittänyt, sillä Suomen suurimmassa aurinkopuistossa on huikeat 357 976 aurinkopaneelia. Ne ovat levittäytyneet 200 hehtaarille, alueelle, jolle mahtuisi 280 täysimittaista jalkapallokenttää. Sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti on noin 204 MWp – tuplasti enemmän kuin seuraavaksi suurimmilla, valmistuvassa olevilla aurinkopuistoilla.

Helenin insinöörit Petri Polvilampi ja Anniina Vuoristo kertovat, että hankkeen laajuus on lisännyt sen vaikeusastetta.

– Tekniikka sinänsä ei ole kovin monimutkaista. Mutta kun jotain yksityiskohtaa fiksataan, se vaikuttaa heti laajempaan kokonaisuuteen. Suunnittelutyötä on ollut paljon, Polvilampi kuvailee.

Alueella on niin suota, kallioita kuin kuivaa kangasmetsääkin. Luontoarvot on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin.

– Eläimille on esimerkiksi kulkuväyliä, joilla ne pystyvät liikkumaan alueelta toiselle.

Kalannin aurinkopuisto on noin vuoden jäljessä alkuperäisestä aikataulusta.

– Tuotanto alkaa tänä vuonna, tarkempaa tietoa emme voi antaa. Laitos on kuitenkin tällä hetkellä testikäytössä, Polvilampi mainitsee.

Aurinko täydentää tuulta

Kalannissa on hyvät olot aurinkosähkön tuotannolle. Aurinko paistaa usein, ja puistosta on vähimmillään vain pari sataa metriä Fingridin sähköasemalle ja 110 kilovoltin voimalinjalle. Paneeleissa syntyvä sähkö kulkee invertterien kautta puistomuuntajiin, mistä matka jatkuu sähköaseman kautta muuntajaan ja valtakunnan verkkoon.

Polvilammen mukaan Kalannissa aurinkoisuus vastaa Pohjois-Saksan tasoa.

– Meillä on pitkä pimeä vuodenaika, mutta kun aurinko sitten paistaa, se paistaa kunnolla.

Juhannuksen aikaan valoa riittääkin ympäri vuorokauden.

Vuoristo huomauttaa, että aurinko- ja tuulivoima tasapainottavat hyvin toisiaan.

– Yleensä, kun aurinko paistaa, ei tuule. Sitten kun tuulee, ei paista. Kumpaakin tarvitaan.

Kalannissa käytetään kaksipuolisia paneeleja, jotka hyödyntävät myös maasta heijastuvaa auringonvaloa.

– Maasta valoa ei heijastu kovin paljon, mutta jotain kuitenkin, Polvilampi sanoo.

Monissa uusissa, pienissä aurinkovoimaloissa käytetään nykyään auringon liikkeitä seuraavia paneeleita, mutta Kalannin megavoimalassa tähän ei ollut mahdollisuuksia.

Kokemusta useista maista

Kone- ja tuotantotekniikan insinööri Polvilampi vastaa tiiminsä kanssa Helenin sähkötuotantolaitoksista. Hänellä on alalta poik- keuksellista kokemusta.

Polvilampi työskenteli aikaisemmin Wärtsilässä ja oli tällöin mukana voimalaitoshankkeissa 42 eri valtiossa, myös kehittyvissä maissa ja sota-alueilla.

Hän on nähnyt, miten oma energiantuotanto on auttanut maita kehittymään ja menestymään.

– Uusiutuva energia auttaa Suomeakin kohti energiantuotannon omavaraisuutta. Se on nykyään erittäin tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta, Polvilampi korostaa.

Polvilammen ulkomaanprojekteihin kuului muun muassa voimalaitoksen käynnistäminen Liberian pääkaupunki Monroviassa, Noin vuosi tuon jälkeen hän kävi uudelleen Liberiassa.

– Sähköistymisen ansiosta lentokenttätien varrelle oli saatu katuvalot. Ihmettelin, kun joka puolella lyhtyjen alla istui lapsia. Kuulin, että nyt lapsilla oli nyt valoa ja mahdollisuus tehdä auringon laskettua läksyjä. Tunsin, että työlläni on merkitystä.

Näköalapaikka alalle

Vuonna 2023 Turun ammattikorkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Vuoristo pääsi mukaan Kalannin aurinkovoimala -projektiin lähes suoraan koulunpenkiltä. Polvilampi lupasi hänelle työn, jossa hän oppisi paljon ja pääsisi keskelle energiamurrosta.

Vuoristo kertoo, että lupaukset ovat pitäneet.

– Alan monipuolisuus on yllättänyt. Voimalaitosprojektissa tarvitaan runsaasti eri alojen asiantuntijoita biologeista juristeihin.

Myös häntä motivoi työn merkityksellisyys.

– Minulla tärkeitä ovat erityisesti ympäristökysymykset. Aurinko- ja tuulivoima tarjoavat mahdollisuuden irtaantua fossiilisesta energiasta ja sen päästöistä.

Helen Aurinkopuisto Kalanti Oy otti hankkeen vastaan sen kehittäjältä ja rakentajalta ib Vogt Suomelta. Turvallisuuskoordinaattorina ja suunnittelukonsulttina on toiminut Fimpec Oy.

Suomalainen osaaminen on huippua

Polvilampi ja Vuoristo näkevät, että energia- ja sähköalat tarjoavat insinööreille paljon töitä.

– Uusia voimaloita tarvitaan jatkossakin, kun yhteiskunta sähköistyy voimakkaasti, Polvilampi miettii.

Hänen mielestään suomalainen osaaminen on maailman huippua.

– Kun kiertelin taannoin Arevan ranskalaisten energia-asiantuntijoiden kanssa Suomessa, he olivat haltioissaan. He kertoivat, että olo on kuin karkkikaupassa, kun meiltä löytyy kaikkea osaamista ja teknologisia tuotteita, mitä he tarvitsevat.

Osaaminen ei synny itsestään ja sen riittäminen pitää varmistaa myös tulevaisuudessa.

– Olisi hyvä, jos teollisuus tukisi koulutusta nykyistä enemmän ja lisäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hyötyä voisi olla esimerkiksi erilaisista trainee-ohjelmista, Polvilampi pohtii.