Ammattikorkeakoulujen neuvottelut venyivät

Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä koskevat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat jatkuneet pitkään. Neuvotteluosapuolina ovat Ylemmät toimihenkilöt YTN, Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä työnantajajärjestö Sivista.

Alan henkilöstö sai oman työehtosopimuksensa vuonna 2024. Se päättyi maaliskuussa, ja uudesta sopimuksesta on neuvoteltu tämän vuoden alusta lähtien. Keväällä palkansaajat lakkoilivat eri ammattikorkeakouluissa päivän pistelakoissa sopimuksen teon edistämiseksi. Sopimuksen ratkaisemiseksi neuvottuja käytiin myös valtakunnansovittelijan johdolla. Kaksi sovitteluehdotusta ei johtanut työehtosopimukseen.

OAJ:n jättämän uuden lakkovaroituksen uuden kolmipäiväinen lakko alkaa syyskuun alussa, ellei aiemmin päästä sopuun. Lakko ei koske YTN:n jäsenjärjestöjen, kuten Insinööriliiton, jäseniä.

YTN:n tavoitteena on ollut saada sopimus syntymään pian, jotta palkankorotukset saadaan maksuun ja ammattikorkeakouluissa voidaan aloittaa lukukausi työrauhan vallitessa. Sovittelu oli kesken, kun Insinööri-lehti meni painoon.

■ Lue lisää: ytn.fi

Etätöissä mökillä työn ja vapaa-ajan raja voi kadota kokonaan

Etätyö luo mahdollisuuksia monipaikkaiseen elämään eli ajanviettoon useammassa kuin yhdessä kodissa. Yli neljännes suomalaisista etätyöläisistä tekeekin etätöitä myös mökillä.

Mökkietätyö on luonnollinen osa yhä useamman suomalaisen työjärjestelyitä, millä on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin mökkietätyöläisten omia kokemuksia ja näkemyksiä etätyöstä mökillä.

Hankkeen aineisto koostuu mökkietätyöläisten haastatteluista. Aineisto kertoo, millaisia hyötyjä ja haittoja työntekijät mökillä tehtävässä etätyössä näkevät ja miten he kokevat oman hyvinvointinsa ja tuottavuutensa muuttuvan etätyössä mökillä.

Haastatteluista nousseita laajempia teemoja ovat muun muassa työn tauotus, mökin teknologinen muutos sekä luonnonläheisyyden vaikutus työhyvinvointiin.

– Tärkein havainto on, että mökkietätyössä työn ja vapaa-ajan raja ei ainoastaan hämärry, vaan se voi kadota kokonaan, kertoo hankkeen vastuuhenkilö Riku Reunamäki.

– Tietotyössä ajattelukin on työtä, työasiat pyörivät helposti mielessä vapaa-ajallakin ja vapaa-aika on mökillä aina läsnä.

KUVA: Janus Orlov /Mostphotos

Ruutuaika ei ole yksiselitteinen ongelma

Sekä liikunta että laitteen äärellä vietetty aika voivat parantaa lapsen tiedonkäsittelykykyjä. Ruutuaikaan ei pidä Jyväskylän yliopiston tutkimuksen perusteella suhtautua yksiselitteisenä haittana.

Hyödyllisintä lapsen tiedonkäsittelykyvylle on löytää tasapaino liikunnan ja aktiivista ajattelua tukevan ruutuajan välille. Tutkimustulosten mukaan normaalia suurempi ruutuaika lapsuudessa oli yhteydessä parempaan tiedonkäsittelyyn nuoruudessa.

Väitöskirjatutkija Petri Jalanko kehottaa vanhempia ja opettajia kannustamaan digitaalisten laitteiden käyttöön tavalla, joka edistää aktiivista ajattelua, ongelmanratkaisua, luovuutta ja oppimista.

Tiedonkäsittelyyn liittyvän työmuistin määrä kehittyi tytöillä normaalia paremmin, kun he käyttivät paljon aikaansa kevyeen liikuntaan. Poikien työmuisti kehittyi puolestaan hyvin, jos heillä oli suuri määrä ohjattua liikuntaa lapsuudesta nuoruuteen.

Yllättäen myös vähäinen omatoiminen liikunta oli yhteydessä parempaan tiedonkäsittelyyn. Tutkija toteaa, että liikunnan ja paikallaanolon yhteydet tiedonkäsittelyyn ovat monisyisiä.

Tutkimuksen tulokset perustuvat kahdeksan vuoden seurantaan, johon osallistui 124 tyttöä ja 136 poikaa.

KUVA:  Mostphotos

Opettajat jaksavat lukioissa paremmin

Opetusalan työolobarometrin mukaan lukioissa työskentelevät opettajavastaajat ovat kaikkein tyytyväisimpiä, eikä lukioista raportoida lainkaan väkivaltaa.

Heikoin työtyytyväisyys on ammatillisessa koulutuksessa, jossa myös opettajien alanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet edelliseen barometriin verrattuna.

– Tällä hallituskaudella tehdyt rajut leikkaukset heijastuvat suoraan ammatillisen koulutuksen työoloihin. Opiskelijoille se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen vähenemisenä, sanoo OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.

Opetushallinnon tilastojen mukaan nykyisin ammattikorkeakouluissa insinööriksi opiskelee lähes saman verran ammatillisen tutkinnon kuin ylioppilastutkinnon suorittaneita. Viimeisen 15 vuoden aikana ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt noin kymmenen prosenttia.

Työolobarometrin mukaan johtaminen ja esihenkilötyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Työn sisältö ja työyhteisö tuottavat vastaajille hyvinvointia: yli neljä viidestä saa tukea ja apua työkavereilta.

Myös tiedon kulku, tasapuolinen kohtelu ja työntekijöiden mielipiteiden huomioiminen tärkeissä asioissa ovat parantuneet. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja tukee uusia ideoita.

Autokaupassa on merkkejä talouden elpymisestä

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin heinäkuussa yli 6 000 kappaletta, eli noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Alkuvuoden aikana henkilöautoja on ensirekisteröity 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa aikaa enemmän.

Kuluvan vuoden aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista lähes puolet oli täyssähköisiä. Käytettynä myytyjen henkilöautojen määrä laski tammi–heinäkuussa 1,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin heinäkuussa noin viidennes vähemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa.

EU-alueella kuorma-autoja ensirekisteröintiin alkuvuonna noin 10 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mielestä talouden myönteiset uutiset lataavat kasvuodotuksia hyötyajoneuvojen kauppaan.

– Ensirekisteröinnit ovat jo lisääntyneet kevyiden kuorma-autojen osalta, mutta raskaampien kuorma-autojen osalta kasvua vielä odotetaan, Lausala sanoo.

– Talouden aiempi pitkäkestoinen alavire on kerryttänyt kuljetusliikkeisiin investointivelkaa, joka alkaa purkautua talouden vahvistuessa, hän arvioi.

Eurooppalaisten usko tulevaan on heikentynyt

Euroopan parlamentin julkaisema tuore Eurobarometri osoittaa, että taloudellinen epävarmuus näkyy yhä selvemmin eurooppalaisten arjessa. Lähes kolmannes EU-kansalaisista arvioi elintasonsa heikkenevän tulevina vuosina.

Suomessa näkymät ovat selvästi valoisammat. Vain viidennes uskoo elintasonsa laskevan, lähes puolet arvioi sen pysyvän ennallaan ja lähes kolmannes odottaa sen jopa paranevan.

Vaikka tulevaisuus huolettaa, enemmistö kansalaisista on edelleen tyytyväisiä. Suomalaisista peräti 91 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämänlaatuunsa, kun EU-kansalasten vastaava osuus on 83 prosenttia. Hyvän elämänlaadun tärkeimmiksi tekijöiksi suomalaiset nostavat fyysisen ja psyykkisen terveyden, sosiaaliset suhteet sekä taloudellisen tilanteen.

EU-kansalaisista lähes puolet pitää inflaation, hintojen nousun ja elinkustannusten hillitsemistä parlamentin tärkeimpänä tehtävänä. Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään talouden vahvistamista ja uusien työpaikkojen luomista sekä puolustusta ja turvallisuutta.

Suomessa painotukset ovat hieman erilaiset. Suomalaisista puolet nostaa puolustuksen ja turvallisuuden tärkeimmäksi painopisteeksi, mutta talous ja työpaikat seuraavat heti perässä. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista pitää tärkeänä runsas kolmannes vastaajista.

Insinööriliitto osallistui ensimmäistä kertaa Helsinki Pride -kulkueeseen kesäkuussa. Aurinkoisessa ja yhdenvertaisuutta korostavassa tapahtumassa olivat liiton kanssa sen jäsenjärjestöt Helsingin Insinöörit, Insinööriopiskelijaliitto sekä Tietoala jäsenjärjestöineen.

KUVA: Casimir Kuusela