Suomessa syntyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 22 300 lasta, eli nelisen sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Väkiluku kasvoi 8 800 hengellä.

Suomen syntyvyys on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viimeisen 12 kuukauden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, eli hieman korkeampi kuin viime vuoden aikana.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tilastosta.

– Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 nähtiin pientä elpymistä, mutta sen jälkeen suunta kääntyi jälleen laskuun, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

– Nyt kehitys vaikuttaa tasaantuneen, vaikka taso on edelleen historiallisen matala.

Kuinka monta lasta äidillä on

Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lasten määrää, jonka nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla ja nainen eläisi koko hedelmällisen ikänsä.

Toivolan mielestä syntyvyyden tarkastelussa pitää käyttää nimenomaan kokonaishedelmällisyyslukua.

Syntyneiden määrä kuvaa sitä, kuinka monta lasta Suomessa on syntynyt, eikä se huomioi synnytysikäisten naisten määrää.

– Syntyvyysluvut, kuten kokonaishedelmällisyysluku, taas huomioivat sen, kuinka paljon lapsia syntyy suhteessa synnytysikäisiin naisiin, Toivola selventää.

Suuria alueellisia eroja

Suomen väkiluku oli kuluvan vuoden kesäkuussa 5 644 772. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Väkilukuun suhteutettuna väkiluku kasvoi sekin eniten Uudellamaalla ja toiseksi nopeimmin Ahvenanmaalla.

Suurinta väestötappio kuluneen vuoden aikana on ollut Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Väkilukuun suhteutettuna väkiluku laski myös eniten näissä maakunnissa.

Uusimaa houkutteli alkuvuonna eniten muuttajia muista maakunnista. Maakuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena alueen väkiluku kasvoi lähes 5 000 hengellä, mikä oli myös suhteellisesti suurin kasvu koko maassa.

– Merkittävimmän kuntien välisen muuttovoiton sai Helsinki. Kaupunkiin muutti noin 2 700 henkeä, kun viime vuonna vastaava määrä oli vajaa 1 800, kertoo yliaktuaari Joni Rantakari.

Maahanmuuttoa aiempaa vähemmän

Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna ulkomailta saadun muuttovoiton ansiosta, vaikka maahanmuuton määrä vähentyi. Alkuvuonna Suomeen muutti suunnilleen 21 000 henkilöä, eli yli 7000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten.

Suomesta ulkomaille muutti noin 6 500 henkilöä, suunnilleen tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat väestön ennakkotilaston kesäkuun tietoihin.

Suurin pudotus tapahtui Ukrainan kansalaisten maahanmuuttojen määrässä. Siitä huolimatta ukrainalaiset muodostivat edelleen suurimman osuuden, noin reilun viidenneksen kaikista maahan muuttaneista alkuvuonna.

Maahanmuuttajien joukossa toiseksi eniten oli Suomen kansalaisia ja kolmanneksi eniten Filippiinien kansalaisia.