Vassorinlahdella Mustasaaressa 8-tiellä on t-risteys, johon eksyy aika ajoin hirviä. Tien ylitykseen olisi turvallisempi paikka muutama sata metriä kauempana, riista-aidan päässä. Innotrafikin kehittämä äänimajakka karkottaa kaiuttimilla hirvieläimiä risteyksestä ja ohjaa aidan päähän. Kolmen kilometrin päässä on seuraava t-risteys, josta äänimajakka ohjaa eläimet riista-alikulkutunneliin.

Eläimen läsnäolo on aina vaaratilanne autoilijalle. Kun kuljettaja lähestyy vaarakohtaa, hän saa varoituksen puhelimensa lukitusruudulle ja tien vieren riistavaroitusmerkit vilkkuvat.

– Autoilijat eivät tahdo ottaa vakavasti perinteisiä hirvivaaraliikennemerkkejä, kun niitä on paljon eikä aina oikeassa kohdassa. Kun varoitamme vain tarpeen mukaan, ihmiset kiinnittävät dynaamisiin liikennemerkkeihin enemmän huomiota, sanoo ohjelmistokehittäjä Miro Eilola.

Vassorinlahdella sattui talvella 2023 kolari, kun hirvi yritti tien ylitse riista-aidan päästä. Reaaliaikainen varoitusjärjestelmä asennettiin paikalle viime syksynä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen luvalla.

Toinen vastaavanlainen järjestelmä on ollut kokeilussa pari vuotta Nousiaisissa, niin ikään 8-tien varrella.

Järjestelmä koostuu osista

Eilola kehittää yhtiön ilmaista Riistavaroitus-mobiilisovellusta, joka ilmoittaa kuljettajalle riista-aidan päättymisestä, riistan liikkeistä, metsästyksestä, suurriistavirka-avusta ja poroista. Tiedot eläinten liikkeestä tulevat paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä. Yritys lanseerasi sovelluksen alkuvuonna.

Tien laidassa seisovat kamerat ja lämpökamerat tunnistavat sorkkaeläimet hahmontunnistuksen ja tekoälyn avulla sekä välittävät tiedon huomiovaloihin ja järjestelmään, johon mobiilisovellus on yhteydessä.

Reaaliaikaisten varoitusten lisäksi yhtiöllä on teillä niin sanottuja optimaalisia merkkejä, jotka vilkkuvat tilastollisesti vaarallisimpaan aikaan. Hirvieläimet liikkuvat eniten aamu- ja iltahämärällä. Vaellusten huippuajat osuvat vuoden aikana touko–kesäkuun ja loka–marraskuun vaihteeseen.

Risteyksiin, joiden vuoksi riista-aitoihin jää aukkoja, asennetaan äänimajakoita ylitysten estämiseksi. Niissä aktivoituu pohjalaisittain murtavan vanhan naisen puheäänite, kun majakka havaitsee lähestyvät eläimen.

– Hirvet, peurat ja kauriit karttavat riistaäänimajakkaa erittäin hyvin, tiivistää tutkimus- ja kehitysjohtaja Pasi Ikonen kahden vuoden kokemuksia.

Tulokset lupaavat turvaa

Turvajärjestelmien vaikutusten puolueettomat arvioinnit ovat osin kesken. Varsinais-Suomen ely-keskus kertoi viime vuonna alustavasti, että Nousiaisten testipaikalla ei ole sattunut ainuttakaan hirvieläinonnettomuutta. Ennen testiä niitä sattui puolentoista vuoden aikana 12.

Tutkimusjakson aikana kirjattiin yli miljoona ajoneuvoa, 560 eläintä ja lähes 700 varoitusta. Riista-aidan aukkokohdasta kulki 5–25 hirvieläintä vuorokaudessa. Hälytystilanteet laskivat autojen keskinopeutta hämärän aikaan keskimäärin 16 kilometriä tunnissa.

Kokeilu kestää viranomaisten kanssa ensi vuoteen asti, ja aihetta koskeva Turun yliopiston tutkimus jatkuu vuoteen 2030.

Yksi kuolema aiheuttaa yhteiskunnalle neljän miljoonan euron menetykset, lievä onnettomuus 84 000 euron ja vaikea 1,04 miljoonan euron vahingot. Yhteiskunta maksaa vuosittain yli sata miljoonaa euroa hirvionnettomuuksien vahinkoja.

– Jos lasketaan, että kolarin kustannus on keskimäärin 300 000 euroa ja varoituslaitteisto maksaa alle 100 000 euroa vuodessa, niin järjestelmä säästää yhteiskunnalta 3,6 miljoonaa euroa vuodessa, laskee perustaja, omistaja Jouni Hänninen.

Hirvieläinonnettomuuksia sattuu vuosittain yli 13 000. Niistä noin 1 500 on törmäyksiä hirven kanssa. Useimmat sattuvat valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa.

Tutkimus vie aikaa

Innotrafik ei tee riistavaroitusjärjestelmällä vielä voittoa, sillä vaikutusten todentaminen kestää vuosia. Valtaosa liikevaihdosta tulee teollisuuden puolelta, jossa yritys tunnetaan Cyclope-törmäysvaroitusjärjestelmästään. Järjestelmä ehkäisee tehtailla yhteentörmäyksiä työkoneilla ja turvaa henkilöliikennettä.

Yhtiö on perustettu vuonna 2013. Sen palveluksessa on kolmen osakkaan lisäksi viisi työntekijää, jotka keskittyvät tuotekehitykseen ja myyntiin. Komponenttien valmistus tapahtuu yli kymmenen kotimaisen yrityksen alihankintana, ja laitteet kootaan yrityksen tiloissa Seinäjoella.

Riistavaroitusjärjestelmään liittyy patentteja, eikä vastaavaa ole muualla. Yhtiö suuntaa ratkaisunsa aikanaan pohjoismaisille markkinoille.

– Olemme keskustelleet järjestelmästä Ruotsin viranomaisten kanssa. Siellä halutaan vastaavanlaisia onnistumisia niin kuin meillä, Hänninen kertoo.