Vietnamin pääkaupunki Hanoi on tunnettu järvien kaupunkina. Punaisen joen varrella on ollut vanhastaan paljon järviä, jotka ovat hautautuneet kasvaneen kaupungin alle. Yksi tunnetuista järvistä, Länsijärvi, on edelleen olemassa. Sen lähistöllä työskentelee myös suomalainen Joonas Aaltonen.

Aaltonen asuu kolmatta vuotta Hanoissa ja työskentelee projektipäällikkönä eurooppalaiselle Moonbootsille. Yhtiön verkkopalvelu tarjoaa alustan ja verkoston virtuaalivaluuttojen luomiseen ja rahoituksen järjestämiseen.

– Jos joku haluaa julkaista omia tokeneita, kuten Doge- ja Pepecoinit, sellaisia pystyy luomaan meidän alustamme avulla, Aaltonen kertoo.

Alusta toimii web3- eli lohkoketju- teknologialla. Tiimin jäsenet työskentelevät 11 aikavyöhykkeellä, ja Aaltonen on ainut Vietnamissa työskentelevä työntekijä. Hän työskentelee kotoaan etänä.

Kryptovaluutat tulivat tutuiksi

Aaltonen valmistui Turun ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi vuonna 2019 ja työskenteli ennen muuttoaan konsulttina CGI:llä. Nykyinen työpaikka löytyi sattumalta, sillä Aaltonen aloitti Vietnamissa ohjelmistokehityksen ulkoistusta tarjoavassa yrityksessä, jonka asiakkaana Moonboots oli.

– Suhtauduin ennen kryptovaluuttoihin pyramidihuijauksina, mutta kun pääsin niihin syvemmälle, näin, että seasta löytyy ihan järkeviä projekteja.

Kryptovaluutat ovat tulleet tutuiksi vähitellen myös oman kokeilemisen kautta.

– Omistin ennen tänne tuloa pienen määrän bitcoineja, ja nykyisessä työpaikassani maksetaan bonuksia firman omilla kryptoyksiköillä.

Byrokratia aiheutti vaikeuksia

Teknisesti Aaltonen on töissä viet- namilaisella työnantajalla pitääkseen työlupansa. Byrokratia on Vietnamissa hankalaa, sillä täällä vaaditaan todistuksia paperisina alkuperäisin allekirjoituksin ja notaarin leimoin.

Suurin osa kotimaasta lähetetyistä asiakirjoista on jäänyt matkalle.

– En suosittele lähtemään tänne ihan kylmiltään, vaan ensin kannattaa etsiä työnantaja, joka osaa antaa vinkkejä paperisodan hoitoon.

Palkkataso maassa on pienempi kuin Suomessa. Aaltonen saa päällikkönä palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa. Verot ovat 25 prosentin luokkaa, ja sen päälle peritään sosiaalivakuutusmaksut.

Hanoissa palkalla elää mukavasti, vaikka vuokrat ovat suhteellisen korkeita. It-alan palkat ovat Vietnamissa noin kaksinkertaiset yleiseen palkkatasoon verrattuna ja ovat eri lähteiden perusteella noin 800–1 200 euroa kuussa.

Työt onnistuvat kotoa

Työpäivinä Aaltonen herää puolenpäivän aikoihin. Työt hän aloittaa kahden kolmen välillä ja lopettaa ennen puoltayötä. Myöhäisen rytmin syynä ovat osittain työkavereiden aikavyöhykkeet. Liian myöhään ei täällä kannata kuitenkaan työskennellä.

– Hanoi on kokoisekseen hyvin vanhoillinen kaupunki. Täällä kaikki menevät nukkumaan 10–11 aikaan illalla, ja kaupungissa on täysi tohina päällä aamukuudelta. Olen joutunut oppimaan, etten voi lopettaa töitä liian myöhään, muuten ruokaa ei saa enää mistään.

Projektipäällikkönä edellisessä firmassa Aaltonen oppi, että työkulttuuri ei ole yhtä luottamukseen perustuva kuin Suomessa, vaan työntekijöitä piti valvoa.

– Telegram käy koko ajan kuumana. Kysymisen ja keskustelun pitää olla yhtä helppoa kuin huikkaisi olan yli vieruskaverille.

Vapaa-ajalla Aaltonen soittaa kotonaan sähkörumpuja ja käy salilla. Joka korttelissa on ravintoloita ja kahviloita, ja ulkona syöminen on halpaa.

Sisällä vallitsee ulkolämpötila

Vietnam saattaa tuoda mieleen upeat rantasäät, mutta Hanoissa ilma vaihtelee. Talvella saattaa olla alle kymmenen astetta lämmintä ja kesällä lämpö voi nousta neljäänkymmeneen.

– Sisällä ja ulkona on sama lämpötila. Jos asunnoissa olisi eristyksiä, olisi heti hometta. Kosteuden huomaa muun muassa siitä, etteivät ovet ole aivan suorassa ja kylmä vesipullo kerää välittömästi alleen lammikon kondenssivettä.

Aaltonen asuu vuokralla vanhassa, kuusikerroksisessa kerrostalossa yhdessä puolisonsa kanssa. Puoliso on kotoisin juuri täältä, mutta he tapasivat toisensa vuosia sitten Ultra Hack -tapahtumassa Suomessa.

– Puoliso asui Suomessa kuusi vuotta, joten on minun vuoroni olla eksyksissä maailmalla, Aaltonen naurahtaa.

Pariskunta ei ole lyönyt lukkoon tulevaisuudensuunnitelmiaan vakituisesta asuinpaikasta. Elo Hanoissa on kuitenkin sen verran pysyvää, että Aaltonen on opetellut vietnamin kieltä. Jonakin päivänä he saattavat vielä palata Suomeen tai muuttaa muualle.

– On kieltämättä mukavaa, että on vapaus muuttaa emmekä ole sidottuja esimerkiksi asuntolainaan.