Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija Vilma Koukkula vietti kevätlukukauden Norjassa. Hän oli vaihdossa Tromssassa, maailman pohjoisimmassa yliopistossa.

– Olen aina tiennyt haluavani vaihtoon, jotta voin tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Koukkulan tie insinööriopintoihin ei ole ollut viivasuora. Lukion jälkeen hän lähti töihin puoleksi vuodeksi Isoon-Britanniaan. Kotiinpaluun jälkeen vuorossa oli vuosi yliopistossa ja sen jälkeen merkonomiopinnot.

– Olen aina ollut kekseliäs ja näppärä tietokoneiden kanssa, joten insinöörikoulutus tuntui luontevalta, Lapin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Koukkula perustelee nykyistä opintovalintaansa.

Tromssa on suunnilleen samankokoinen kuin kotikaupunki Rovaniemi.

Vaihtoon kolmantena keväänä

Heti insinööriopintojen alussa Koukkulalle selvisi, mikä on paras aika vaihtoon lähdölle. Ja näin hän sen toteutti. Kolmannen vuoden keväällä valtaosa pakollista opinnoista oli takana, ja jäljellä ovat enää lähinnä harjoittelu ja opinnäytetyö.

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat, kuten monet muutkin, voivat valita vaihto-opintojen paikaksi lukuisia eri vaihtoehtoja. Koukkula oli kiinnostunut Norjasta, ja sinne hän lähti.

Norjalaiset maisemat ja opiskelupaikan läheisyys painoivat rovaniemeläisen Koukkulan valinnassa vaihto-opintojen paikkaan. Vaihtoehtoja olisi ollut Euroopan maiden lisäksi Aasiassa ja Amerikassa.

Mahdollisuus kansainvälisyyteen

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjel- ma lienee tunnetuin opiskelijavaihtojärjestelmä. Se tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla.

Opiskelijoiden keskuudessa Suomi kiinnostaa.

Korkeakouluopiskelijoita on viimeisen neljän vuoden aikana tullut vaihtoon tai harjoitteluun Suomeen yhteensä noin 31 000 henkilöä.

Suomalaisia korkeakouluopiskelijoita on lähtenyt opiskelemaan tai harjoittelujaksolle yhteensä 17 000 henkilöä.

Apurahoja ammattikorkeakouluilta

Ammattikorkeakouluilla on myös omia järjestelmiään. Koukkula sai apurahan vaihtoon sekä omalta ammattikorkeakoulultaan että North2north-ohjelmalta. Toki taloutta tukivat myös Kelan opintotuki ja omat säästöt.

Koukkulan opinnot keskittyivät tietoturvaan, ja ne opinnot hän voi suoraan sisällyttää insinööritutkintoonsa. Jo ennen lähtöä hän kävi norjan kielen kurssilla: kieliopinnot jatkuivat Tromssassa.

Korkeakouluopintoihin kuuluva virkamiesruotsi tarjosi pohjan norjalle, jolla sujui arkielämän kanssakäyminen.

Varsinaiset opinnot olivat englannin kielellä.

Tyytyväisyys omaan oppilaitokseen

Koukkulan arvostus ammattikorkeakoulun opettajia kohtaan ja ryhmässä työskentelyyn vahvistui vaihdon aikana.

– Koska opinnot olivat yliopistossa, se oli enemmän luentopainotteista. Meillä ammattikorkeakoulussa opettajat kertovat ensin aiheesta, jonka jälkeen tehdään harjoitustehtäviä yhdessä.

Norjassa Tromssan yliopistossa oli samaan aikaan kahdeksan muuta suomalaista eri puolilta Suomea.

Uudet ihmissuhteet ilahduttavat

Kevään aikana Koukkula sai uusia tuttavia. Hänen mielestään parasta vaihdossa onkin tutustua uusiin ihmisiin ja hyppäys pois omalta mukavuusalueelta.

Norjalaiset opiskelijat jäivät hieman vieraammiksi, sillä oli helppoa ryhmäytyä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

– Lähiympäristössä oli suomalaisten lisäksi italialaisia, ranskalaisia ja saksalaisia opiskelijoita. Osan kanssa on jo sovittu tapaaminen syksyllä Suomeen, Koukkula kertoo.

Vaihto antoi ajatuksia uusista mahdollisuuksista ja näkökulmista tulevaisuuden työelämään. Koukkulan unelma on työskennellä ehkä turvallisuusalalla.

Tulevaisuus kotimaassa

Syksyllä on edessä harjoittelujakso ja opinnäytetyön teko, ja ensi vuonna valmistuminen. Koukkula toivoo saavansa oman alansa työpaikan.

– En näe, että muuttaisin pysyvästi pois Suomesta, mutta projektiluonteiset ulkomaan komennukset kiinnostavat, opiskelija pohtii.

– Tiedän, että englannin kielen tasoni riittää vaativaankin työskentelyyn.

Koukkula suosittelee vaihtoa kaikille, joille se on mahdollista. Norjaan oli helppo lähteä, sillä pohjoismaissa toimivat puhelinliittymät, vakuutukset ja muut. Lähtö edellyttää kuitenkin etukäteissäästöjä ja muuta ennakointia, vaikka vaihtoon saa apurahoja.

Koukkula on kuullut tutuiltaan kehuja rohkeudestaan, jota hän ei täysin tunnista. Hän arvelee, että useimmat kyllä pärjäävät vaihdossa eikä tarvitse olla erityisen rohkea, vaikka alkuun lähtö voisi epäilyttää.

– Jos kaikki menee päin mäntyä, niin aina pääsee kotiin, hän lohduttaa.