Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään, mutta luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.

Eläkebarometrissa kysyttiin yli 18-vuotiailta suomalaisilta, miten hyvinä he pitävät tammikuussa neuvotellun eläkeuudistusesityksen keskeisiä toimia. Vastaajista lähes 60 prosenttia piti neuvoteltua inflaatiovakauttajaa vähintään melko hyvänä.

Eläkevarojen sijoitustoiminnan säätelyn muutosta piti puolestaan hyvänä reilut 40 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä suuri osa vastaajista ei pitänyt muutosta hyvänä eikä huonona.

– Selvästi suurin osa suomalaisista suhtautui eläkeuudistusesitykseen myönteisesti tai neutraalisti, kertoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta. Kriittisesti siihen suhtautui vain alle kymmenes.

Vanhemmat vastaajat suhtautuivat uudistusesitykseen useammin myönteisesti, mutta alle 35-vuotiaistakin 45 prosenttia piti uudistusta hyvänä.

Nuoret ovat epävarmoja näkemyksistään

Noin puolet vastaajista kertoi luottavansa eläkejärjestelmään. Lähes puolet oli sitä mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Nuorilla alle 30-vuotiailla luottamus eläkejärjestelmään oli vähäisempää, kun taas yli 60-vuotiailla yleisempää.

Kaikkiaan luottamus on laskenut selvästi verrattuna edellisvuoden kyselyyn. Samalla aiempaa suurempi osa vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä kysymyksistä, eli suhtautui neutraalisti.

– Vastauksissa näyttäytyy epävarmuus. Vahvoja mielipiteitä on aiempaa harvemmalla, tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta mainitsee.

Arvioihin eläkejärjestelmästä ovat saattaneet vaikuttaa maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä julkinen keskustelu eläkeuudistuksesta,

Enemmistö arvostaa periaatteita

Vaikka eläketurvan tulevaisuuteen ja luottamukseen liittyvissä kysymyksissä näkyy yleinen epävarmuus, vastaajat ovat laajasti tyytyväisiä eläkejärjestelmän perusperiaatteisiin.

– Valtaosa suomalaisista piti hyvinä periaatteina, että kaikki ovat saman järjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä, eläkemaksut ovat korkeampia suurempituloisille ja että korkeampia eläkemaksuja maksaneet saavat korkeampaa eläkettä, Tenhunen kertoo.

Noin puolet vastaajista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Kolmannes ajatteli eläkkeiden takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa.

Kysymyksissä myönteisesti vastanneiden osuudet pysyivät suurin piirtein samoina kuin edellisvuoden kyselyssä. Kyselyyn vastasi huhtikuussa noin tuhat 18 vuotta täyttänyttä suomalaista.

Kuluvana vuonna kysely kerättiin internetpaneelilla, aiempina vuosina vastaukset on saatu puhelinhaastatteluilla.