Akava pyysi vero- oikeuden dosentti Timo Viherkentältä lausunnon työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudesta verojärjestelmän näkökulmasta.

Lausunto osoittaa, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Lisäksi olisi jokseenkin mahdotonta rajata järjestöt, joihin jäsenmaksujen muutos kohdistuisi.

Lausunnossa todetaan, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat valtaosaltaan sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä.

Viherkentän laatimassa lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita.

Verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi tällöin olla syynä joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta.

– Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina, hän kysyy.

Poikkeuksellinen ratkaisu

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mielestä mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio.

– Poistamiseen liittyisi useita käytännön ongelmia ennen muuta määrittelyssä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi. Jatkossa ilmeisesti yritykset, joiden työehtosopimuksia ei tehdä järjestöjen kautta vaan yrityskohtaisesti, voisivat vähentää tähän liittyvät kulut muun muassa oikeudellisista palveluista, Löfgren pohtii.

– Tämä vie työmarkkinatoimintaa hyvin erikoiseen suuntaan, hän jatkaa.

– Valtion pitäisi Kansainvälisen työjärjestö ILOnkin sitoumuksien mukaisesti edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä. Säädettäessä poikkeuksia verojärjestelmän yleiseen logiikkaan rajanveto muodostuu hyvin keinotekoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Muutos ensi vuonna

Hallitus kertoi kevään puoliväliriihen yhteydessä poistavansa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden ensi vuodesta alkaen. Tämä koskisi sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat toimittaneet Timo Viherkentän laatiman lausunnon pääministeri Petteri Orpolle ja maan hallituksen käytettäväksi.

Lainsäädäntömuutos on parhaillaan lausuntokierroksella.