Oikeudenkäynnin jälkeen olemme aina pysähtyneessä tilassa. Hävitessäni päämieheni kanssa mietimme, kannattaako valittaa hovioikeuteen, ja voittaessamme jännittämme, aikookohan vastapuoli valittaa.

Varmaa ei ole vielä mikään, viimeistä tuomiota ei ole vielä annettu.

Insinööriliiton juristikunnasta käyn lakimiehenä eniten oikeudenkäyntejä. Rakastan salityöskentelyä, puheella pehmittämistä sekä vauhdikasta miekkailua.

Silti oikeudenkäynnin jälkeen tuntuu, että mitään ei ole vielä saatu tai menetetty. Ei, koska tuomio tai päätös ei ole saanut vielä niin sanottua lainvoimaa.

Lainvoiman puuttuminen tarkoittaa sitä, että tuomiosta tai päätöksestä voi vielä valittaa. Muutoksenhakumahdollisuuden olemassaolo tarkoittaa oikeudenkäynnin jatkumista ylemmissä asteissa, jos vain jompikumpi osapuoli tai syyttäjä sitä haluaa.

Myös tuomari on ihminen

Mahdollisuus tuomioistuinratkaisun kyseenalaistamiseen perustuu kai ajatukseen siitä, että tuomarikin voi erehtyä.

Voi yksinkertaisesti käydä niin, että alioikeustuomari ei ole asian tulkinnanvaraisuuden tai kompleksisuuden vuoksi kirjoittanut tuomiotaan riittävän perustellusti taikka punninnut kahta toisiaan vastaan vertailtavaa oikeushyvää yleisesti hyväksyttävissä olevalla tavalla.

Tällöin oikeusvaltion idea turvaa meille mahdollisuuden muutoksenhakuun, eli asian arvioittamiseen arvovaltaisemmalla ja toivottavasti myös kokeneemmalla kokoonpanolla.

Yhden käräjäoikeustuomarin ratkaisu on siis alistettavissa kolmen hovioikeudenneuvoksen arvioitavaksi. Esimerkiksi kunnan antama oikaisuvaatimuspäätös annetaan hallinto-oikeustuomareiden käsiteltäväksi ja niin edelleen.

Jäsenriidat liittyvät työoikeuteen

Insinööriliiton jäsenten riidat käydään työoikeuden alalla. Jo mainittu muutoksenhakumahdollisuus otetaan monesti huomioon ennen tuomioistuin tielle lähtemistä.

Osassa työehtosopimuksissa on mahdollisuus, että esimerkiksi irtisanomisriita voidaan ajaa joko niin sanotussa yleisessä tuomioistuimessa eli käräjäoikeudessa taikka sitten työtuomioistuimessa.

Jäsen joutuu tällöin päättämään, haluaako hän oikeutta nimenomaan oikeuden moniottelijalta virkanimikkeellä käräjätuomarin, mikä pitää sisällään riskin tai mahdollisuuden muutoksenhausta.

Toinen vaihtoehto on nostaa kanne työtuomioistuimessa riskillä, että isompi kokoonpano ei hyväksykään jäsenen ajatuksia eikä hänellä ole lainkaan mahdollisuutta muutoksenhakuun.

Forumshoppailu on tunnettua

Edellä mainittu mietiskely kanteen nostamisesta vaihtoehtoisissa tuomioistuimissa tunnetaan myös nimellä forum shopping eli tuomioistuinshoppailu.

Kyse on siis riitelemään lähtemisestä sinne, missä menestymisen mahdollisuudet ovat isoimmat muutoksenhakumahdollisuuden vuoksi tai tuomioistuimen asiantuntijuuden johdosta.

Käräjätuomarin tuomio on alistettavissa muutoksenhakuun, mutta työtuomioistuimen ei.

Käräjätuomari on harvoin niin perillä työoikeuden perimmäisistä kysymyksistä kuin työtuomioistuimen työoikeusjuristeista koostuva kokoonpano, jolloin huonoiltakin tuntuvilla korteilla saattaa voittaa. Työtuomioistuimessa taas vakuuttavimmallakaan suun soittamisella ei menestytä. Kokemusta on molemmista.

Valittamisessa riskit kasvavat

Häviäjän on helppo tehdä päätös valittamaan lähtemisestä, mutta voittajaa harmittaa, jos asia etenee vielä ylempään asteeseen. Ylempi tuomioistuin voi päätyä täysin toiseen ratkaisuun kuin mihin alempi on päätynyt.

Käytännössä tilanteet ovat johtaneet siihen, että alioikeuden tuomion jälkeen riita sittenkin sovitaan pois alta.

Edellä kuvatun kaltaisissa sovintosopimuksissa osapuolet sopivat siitä, että valittamaan ei lähdetä. Riita-asia sovitaan tuomioistuimen tuomitsemia korvauksia pienemmillä määrillä.

Näin osapuolet samalla luopuvat jo aloitetusta tuomioistuintiestä ja sopivat riitansa määrällisesti molempia tyydyttävällä tavalla.

Valittamisen riski taklataan, ja asiassa päädytään lopulta samaan tilanteeseen kuin mihin olisi voitu päätyä ilman koko oikeudenkäyntiä.

Näitä sopimuksia on harrastettu ja harrastetaan vielä monesti myös insinöörien kanssa.