Kela purkaa opintotukihakemusten ruuhkaa

Opiskelijoiden asumisen tuen muutoksen takia Kelaan on saapunut paljon asumislisähakemuksia. Opintotuen ja asumislisän hakemusten käsittelyajat ovat pidentyneet, ja päätöstä voi joutua odottamaan normaalia pidempään.

– Korkeakoulussa opiskelevien opintotuen hakemusmäärissä näkyy siirtyminen yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle. Opiskelijaryhmässä on eniten yksin- asuvia ja onkin arvioitu, että ainakin 150 000 opiskelijaa hakee asumislisää, sanoo Opintoetuuksien ratkaisukeskuksen päällikkö Marianne Schauman-Lindberg .

Elokuussa hakemusten käsittely on kestänyt yli kaksi viikkoa. Korkeakouluopinnot ja opiskelijoiden oikeus opintotukeen alkaa yleensä vasta syyskuussa, jolloin suurin osa opiskelijoista saa myös tukensa.

Hakemusmäärän kasvua on pyritty ennakoimaan. Kelassa on koulutettu lisää työntekijöitä asumislisän hakemusten käsittelyyn. Lisäksi työntekijät tekevät ylitöitä, jotta hakemuksia saadaan käsiteltyä mahdollisimman paljon.

Asiakas voi tarkistaa OmaKelassa, että hakemus on käsittelyssä, mutta OmaKelan viestillä ei voi saada lisätietoa sen käsittelyajasta.

Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta

Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat.

Kohonnut verenpaine on merkittävin sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Säännöllinen liikunta alentaa jonkin verran verenpainetta sekä parantaa insuliiniherkkyyttä ja useimmiten myös veren rasva-arvoja.

– Tarkka annos-vastesuhde liikunnan määrän ja keston sekä sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemisen välillä on edelleen epäselvä, kertoo sisätautiopin professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa maratonkouluun osallistui 45 tutkittavaa. Heidän juoksuharjoituksiaan ohjasivat Varalan urheiluopiston asiantuntijat.

Kontrolliryhmässä oli 43 verrokkia, jotka eivät osallistuneet maratonharjoitteluun eivätkä muuttaneet liikuntatottumuksiaan seurannan aikana.

– Tutkimus osoitti, että pitkäkestoinen, ohjattu aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta ilman lääkitystä, millä on merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, sanoo erikoislääkäri Marjatta Pekola-Kiviniemi.

KUVA: Shutterstock

Silmätippa helpottaa ikänäköä

Amerikkalainen lääkeyhtiö Lenz Therapics on heinäkuussa saanut Yhdysvaltain elintarvike- ja lääketurvallisuusvirasto FDA:lta luvan myydä Vizz-lääkettä. Silmätippana annosteltava lääke parantaa ihmisen lähinäköä.

Yksi tippa kumpaankin silmään parantaa lähinäköä noin kymmenen tunnin ajan. Iän myötä silmän linssi menettää vääjäämättä joustavuuttaan. Katseen tarkentaminen lähellä olevaan kohteeseen vaikeutuu jokaisella ihmisellä, ja lähellä oleva kohde jää epätarkaksi.

Ikänäkö alkaa vaivata asteittain noin 40 ikävuoden jälkeen. Perinteisesti ikänäköä on kompensoitu lukulaseilla tai kaksiteholaseilla.

Lääkkeen vaikuttava aine on aseklidiini, jota käytetään myös ahdaskulmaglaukooman hoitoon. Aine saa silmän iiriksen eli värikalvon lihaksen supistumaan, mikä laajentaa silmän tuottaman kuvan syväterävyyttä ja tarkentaa näköä siten myös lähellä.

Tippoja voi käyttää yhdessä likinäköisyyttä korjaavien piilolinssien kanssa, kunhan linssit otetaan pois noin kymmeneksi minuutiksi tipan annostelun ajaksi.

Lääke tulee Amerikan markkinoille loppuvuodesta. Yhtiöllä ei ole vielä myyntilupaa muilla markkinoilla eikä aikataulua, jolloin uusi, aseklidiiniin perustuva lääke olisi tulossa Eurooppaan.

KUVA: Andrey Popov /Mostphotos

Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa

Suomessa arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin.

Helsingin yliopiston laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleisiä mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt ovat Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suurelle osalle väestöstä eri häiriöitä diagnosoidaan, missä iässä häiriöt yleisimmin todetaan ja mikä osuus ihmisistä on mielenterveyspalveluiden piirissä sen jälkeen.

– Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa käytettiin koko väestön tietoja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta ja siten saatiin aiempaa tarkempaa tietoa esiintyvyydestä sekä eri häiriöistä erikseen, kertoo apulaisprofessori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta.

Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt, jotka ovat myös tavallisimpia psykiatrisessa sairaalahoidossa. Häiriöt todetaan useimmiten ensimmäistä kertaa: naisilla 15–19-vuotiaana, useimmiten ahdistus- ja mielialahäiriöinä, ja miehillä jo 6-vuotiaana, usein kehityksellisinä häiriöinä esimerkiksi ADHD:nä.

Kohti turvallisia ja väkivallattomia työpaikkoja

Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen sitova sopimus, joka koskee nimenomaan työelämän väkivaltaa ja häirintää.

Sopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä väkivallalta ja häirinnältä. Sen ratifioiva jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan kaikkien oikeutta väkivallasta ja häirinnästä vapaaseen työelämään.

Valtio sitoutuu myös varmistamaan oikeuden työhön liittyvään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kaikille työntekijöille.

Kolumbia ratifioi sopimuksen kesäkuussa. Se on ollut etenkin naisvaltaisten palvelualojen ammattiliittojen tärkeä tavoite, jota on edistetty SASKin ja suomalaisen ay-liikkeen tuella.

Ratifiointi velvoittaa Kolumbian hallituksen laatimaan kansallisen suunnitelman yhdessä työnantajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sopimuksen toimeenpanemiseksi.

– Tämä on esimerkki siitä, että vaikka tasa-arvonkin suhteen nyt esiintyy maailmalla synkkiä pilviä, asioissa voidaan mennä eteenpäin, hyvään suuntaan, sanoo SASKin asiantuntija Anton Hausen.

Jo yli 40 maata, myös Suomi, on ratifioinut ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2021. Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö.

Palkkasumma kasvoi kesäkuussa edelliseen vuoteen verrattuna

Tilastokeskuksen mukaan koko talouden työpäiväkorjattu palkkasumma oli kesäkuussa 1,5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden kesäkuussa. Palkkasumma kasvoi yksityisellä sektorilla 0,8 prosenttia ja julkisella sektorilla 1,6 prosenttia.

Palkkasumma kasvoi suurimmalla osalla yksityisen sektorin päätoimialoista, mutta muutokset vaihtelivat eri aloilla.

Rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla palkkasumma kasvoi merkittävästi eli seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Maltillisemmin palkkasumma kasvoi teollisuudessa sekä muissa palveluissa ja kaupan alalla.

Esimerkiksi rakentamisen toimialalla palkkasumma väheni kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Myös yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden ja yksityisen koulutuksen toimialoilla palkkasumma pieneni.

Työpäiväkorjaus huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tämä tarkoittaa kuukausien pituuksien, eri viikonpäivien ja juhlapäivien huomioimista.

Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu lisäksi kausivaihtelu, jonka ansiosta myös kahden peräkkäisen kuukausihavainnon vertaaminen on mielekästä.

Työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki (oik.), kansanedustaja Karoliina Partanen ja puheenjohtaja Samu Salo keskustelivat Suomi Areena -tapahtumassa Porissa työkyvyn tukemisesta ja pitkistä työurista. Keskustelua johti toimittaja Alec Neihum.

KUVA: Jussi Salonranta