Kiinteistöjen energiatehokkuuden ja LVI-tekniikan suunnitteluun ja -neuvontaan keskittyvän Enerwise Oy:n toimisto sijaitsee historiallisessa ympäristössä, Mikkelin entisellä varuskunta-alueella Karkialammella.

Yrittäjä ja toimitusjohtaja Petri Metso viettää työpäivänsä entisessä sotilaskodissa, päällystön puolella.

– Energiatehokkuus on nyt in. Vihreä siirtymä näkyy työssä vahvasti, ja paljon mietitään esimerkiksi kiinteistöjen lämmitysvaihtoehtoja, hän kertoo.

Koulutukseltaan Metso on LVI-insinööri. Lisäoppia hän haki aikanaan opiskelijavaihdosta Saksasta vuonna 1994, ja olisi voinut viihtyä pidempäänkin.

– Koetin tuolloin hakea Saksasta töitäkin, mutta oli jonkinlainen lama, niin ei tärpännyt.

Sittemmin palkkatyöura vei miehen eri insinööritoimistoihin, muun muassa Milviconille, Rejlersille ja Swecolle. Syntymäkaupunki Mikkeli veti takaisin esikoisen vauva-aikana.

Metso on ehtinyt toimimaan LVI-tekniikan projektipäällikkönä Suomen mittakaavassa suurissakin projekteissa. Nyt yhden miehen toimistossa resurssit ovat rajallisemmat, tosin muiden yrittäjien kesken tehdään yhteistyötä.

– Työprojektit kattavat omakotitaloista liikekeskuksiin ja urheilutaloihin. Se sopii minulle nyt hyvin, hän kuvaa.

Parasta on vapaus

Enerwise on jo toinen yritys, jossa Metso on osakkaana. Ensimmäinen, Enerplan, myytiin vuonna 2012.

– Suuri osa LVI-suunnittelijoista puurtaa perinteisesti insinööritoimistoissa palkkatyössä. Jos on yhtään yrittäjähenkisyyttä ja sopiva elämäntilanne, niin kannustan kyllä yrittäjyyteen, Metso kehottaa.

Parasta on aikatauluttamisen vapaus; on mahdollista vaikkapa käydä aamusta kuntosalilla ja tarttua vasta sen jälkeen töihin.

– Siihen kahdeksasta neljään -aikatauluun kaipasin muutosta. Nyt kun nuorinkin lapsi lähti opiskelemaan, oli sopiva hetki laittaa taas yritys pystyyn. Tavoite on kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja mahdollisesti palkata lisää väkeä, Metso sanoo.

Poikkitieteellisyys on etu

Levera Oy:n yrittäjä Jani Räsäselle mieluisimpia ovat projektit, joissa on vähän kaikkea, eli esimerkiksi robotiikkaa, mekaniikkaa ja tekoälyä.

Leveran ydinosaamista on tuotekehitys, eli Räsänen toimii eri projekteissa osana asiantuntijaryhmää, joka ideoi ja kehittää erilaisia laitteita. Usein hän tuottaa myös teknistä dokumentaatiota.

Räsäsen kädenjälki näkyy muun muassa prosessiteollisuudessa, tuulivoimaloissa ja sähköautojen latauspisteissä.

– Luontaista kiinnostusta tekniikkaan löytyy. Lapsena jo piti purkaa kaikki tavarat, kuten leikkiautot ja matkaradiot, ja sama jatkui sitten aikuisiällä, hän naurahtaa.

Räsänen on suorittanut kone- ja automaatiotekniikan insinöörin tutkinnon lisäksi myös ylemmän AMK-tutkinnon sähkövoimatekniikasta.

Aivan ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on autonasentaja.

– Koulumenestykseni oli lukihäiriön vuoksi sangen maltillista. Kovalla työllä ja oikolukuohjelmilla sitä pystyy kompensoimaan. Nyt minulla on taustani vuoksi kuitenkin paljon poikkitieteellistä osaamista, mikä on ollut eduksi.

Tyhjästä syntyy uutta

Juuri nyt kysyntää on esimerkiksi konenäköön, robotiikkaan ja vaativissa olosuhteissa tehtäviin erikoiskuvauksiin liittyen. Valtaosa suunnitelluista tuotteista menee vientiin.

Räsäsen mukaan työ on erittäin luovaa, ja hyvässä porukassa on mahdollista saada aikaan vaikka mitä – usein sellaista, mitä ei aikaisemmin ole ollut olemassakaan.

– Kun lopputulos on jokin yksinkertainen ratkaisu, silloin ollaan asian ytimessä. Jos taas huomaa, että ollaan tekemässä hirveää sillisalaattia, niin tietää, että se ei toimi.

Räsänen korostaa päivärytmin ja stressinhallinnan merkitystä yrittäjille. Hänen työkoneensa aukeaa kotitoimistolla Rantakylässä viimeistään aamukahdeksalta. Kuitenkin on ollut myös kausia, jolloin töitä on tullut tehtyä liikaa.

– Toimintaa ei voi perustaa jatkuvaan venymiseen. Mitä tiukempaa on, sitä tärkeämpää on riittävä lepo.

Itse yrittäjyyteen Räsänen suhtautuu insinöörimäisellä otteella.

– Jos prosessi on kunnossa, niin sehän toimii.