Kesä ja loma alkavat olla loppupuolella. Loma antaa meille kaikille voimia, joita varmasti tarvitaan tulevina kuukausina. Omat ajatukseni siirtyvät vähitellen kohti tulevaa syksyä ja tulevaa työmarkkinakierrosta.

Julkisuudessa on annettu kuva, että neuvotteluista tulee taas kerran vaikeat. En pidä tästä kliseestä, ei neuvotteluissa mitään vaikeaa ole.

Ongelmana on, että työnantajat tai ainakaan työnantajaliitot eivät edelleenkään tunnista suomalaisen työntekijän arvoa. Valitettavan usein työnantaja ei ymmärrä, että tällainen toiminta näkyy osittain myös siinä, mitä työnantaja saa työntekijästään tuottavuutena. Hyviäkään suorituksia ei tahdota palkita, varsinkaan, jos työura on jälkimmäisellä puoliskolla.

Olen samaa mieltä siitä, että tuottavuus Suomessa on liian huono. Mistä se johtuu, olen kovinkin eri mieltä työnantajien kanssa. Hyvällä johtamisella ja jatkuvalla toiminnan kehittämisellä tuottavuus saadaan kyllä kuntoon. Olen nähnyt tästä monia erinomaisia esimerkkejä vieraillessani eri yrityksissä.

Kaikki työnantajat eivät jostain syystä tähän ratkaisuun osaa tarttua. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että tuottavuus saadaan kuntoon mahdollisimman pian. Valitettavasti maan hallituksen muutamat toimet eivät tue tuottavuuden kasvattamista. Esimerkiksi mahdollisuudet opiskella työn ohessa tai uuteen ammattiin ovat keskeisiä tekijöitä tuottavuuden nostossa.

Ammattikorkeakoulujen roolia t&k-toiminnassa ei myöskään kannata väheksyä. Päinvastoin sitä pitäisi tukea merkittävästi nykyistä enemmän. On toki selvää, ettei AMK-puolelta synny samankaltaista tieteellistä tuotosta kuin yliopistoista, mutta se ei kai ole tarkoituskaan. Monet pk-yritykset saavat varmasti ammattikorkeakouluista paremman kaverin tuottavuuden kasvattamiseen kuin yliopistoista, joilla on toisenlainen roolinsa.

Ei ole yksittäisen työntekijän vika, jos tuottavuus on huono. Siitä ei näin ollen pitäisi rangaista esimerkiksi maksamalla huonoja yleiskorotuksia valtakunnallisissa työehtosopimuksissa. Uskon, että jonain päivänä työnantajaliitotkin tämän tajuavat ja saamme tehtyä asialliset sopimukset jäsenkunnalle myös tuleville ajoille.

Tulevan sopimuksen kesto on luonnollisesti auki, mutta uskon, että yhteinen tahtotila työnantajien kanssa on, että sopimus on vähintään kaksivuotinen. Vielä on vaikea ennustaa, kuinka paljon työehtosopimuksiin tulee tekstimuutoksia. Jäsentemme työehtosopimukset ovat erilaisia kuin työntekijöiden ja se osaltaan vaikuttaa tarpeeseen tehdä tekstimuutoksia.