Valmistuneet työllistyneet hyvin

Viime vuonna valmistuneet insinöörit ovat löytäneet hyvin paikkansa työelämässä. Insinööriliiton tutkimuksen mukaan neljällä viidestä oli joko vakituinen tai määräaikainen työpaikka jo valmistumishetkellä. Kysely- ajankohtana tämän vuoden keväällä vakituisissa töissä oli 72 prosenttia valmistuneista.

Vaikeutunut taloustilanne kuitenkin näkyi työnhaussa. Lähes puolet vastaajista piti oman alan työpaikan saamista vaikeana. Myös työttömänä olleiden määrä oli kasvanut.

Valmistuneet työllistyivät useimmin suunnittelutehtäviin, ja yleisimpiä työllistäjiä olivat teknologiateollisuus ja suunnittelutoimistot. Keskimääräinen palkkataso kyselyhetkellä oli 3 300 euroa kuussa, mikä on 50 eu- roa viime vuotta enemmän.

Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä insinöörikoulutukseen. Koulutuksesta saaduista valmiuksista tärkeimpinä vastaajat pitivät itsenäistä työskentelyä, tiimityöskentelyä ja ongelmanratkaisukykyä.

Vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus toteutetaan joka vuosi. Tutkimuksessa selvitetään insinöörikoulutukseen, ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan sekä nykyiseen työpaikkaan liittyviä asioita.

■ Lue lisää: ilry.fi/tutkimukset

Teknologia-ala haluaa parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta

Teknologiateollisuus, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Ammattiliitto Pro käynnistävät yhteistyön, jolla haetaan konkreettisia ratkaisuja työhyvinvoinnin nostoon ja sitä kautta toimialan tuottavuuden vahvistamiseen.

Työn tuottavuuden vahvistamiseksi haetaan alalla laajasti keinoja, ja työhyvinvoinnilla on siinä tärkeä rooli.

– Tukemalla työyhteisöjen hyvinvointia vaikutamme siihen, että suomalainen vientiteollisuus menestyy maailmanmarkkinoilla, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Teeman tärkeys on noussut vahvasti myös palkansaajapuolella. Hyvinvointiin panostaminen on vastuullista, mutta myös erittäin kannattavaa.

– Nyt käynnistyvä yhteinen vuoropuhelu nostaa hyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen strategiselle tasolle. Vuoropuhelu mahdollistaa tutkitun tiedon, asiantuntijuuden ja työpaikkojen arjen toiminnan jakamisen organisaatioiden välillä, YTN:n ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Ensimmäinen keskustelu järjestetään lokakuussa ja viimeinen joulukuussa.

■ Lue lisää: ytn.fi

KUVA: Shutterstock

Puuvaahto jäähdyttää ja lämmittää taloa

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät materiaalia julkisivuelementteihin, jotka jäähdyttävät ja lämmittävät passiivisesti rakennusta. Materiaalin toiminnallisuus perustuu puuvaahtoon.

Puuvaahto valmistetaan puun selluloosasta. Vaahto-materiaali supistuu ja laajenee lämpötilan ja ilmankosteuden mukaan. Tämä saa julkisivun pyöreät ilma-aukot sulkeutumaan ja avautumaan tarpeen mukaan.

Materiaali on 90-prosenttisesti ilmaa, mutta sen lujuutta voi verrata betoniin ja lasiin. Puuvaahto on kuitenkin uusiutuvaa ja biohajoavaa, ja sen valmistaminen pienentää rakentamisen päästöjä.

Valmistus tapahtuu 4d-tulostamalla. Termi tarkoittaa sitä, että kolmiulotteiset kappaleet saavat lopullisen muotonsa vasta tulostamisen jälkeen ympäristön ärsykkeiden mukaan.

Robottiohjatulla alustalla voidaan valmistaa 12 metriä pitkiä ja 420 kilon painoisia kappaleita. Esimerkiksi venttiilit ja liikkuvat osat vaativat niveliä ja joustavia rakenteita, jotka voidaan toteuttaa origameista tutuilla tavoilla.

Usean korkeakoulun Archibiofoam-hanke on saanut Euroopan innovaationeuvostolta 3,4 miljoonan euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Tutkimustuloksia kaupallistava kasvuyritys Woamy tavoittelee pilottitehtaan käynnistämistä vuoteen 2027 mennessä.

KUVA: Tiffany Cheng /Stuttgartin ICD-yliopisto

Suomi työntää kansainväliset osaajat pois maasta

Maahanmuuttoa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu huolestuttaa tekniikan alan kansainvälisiä osaajia. Jopa 89 prosenttia heistä pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana.

Vain puolet kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista suosittelee Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle. Tulokset käyvät ilmi Insinööriliiton ja Tekniikan akateemiset TEKin tekemästä tutkimuksesta. Vastaajia oli yli tuhat.

Selvityksessä kysyttiin muualta tulleilta tekniikan osaajilta näkemyksiä esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikasta, omista uramahdollisuuksista sekä syrjinnästä. Valtaosa vastanneista toimii Suomessa vähintään asiantuntijatehtävissä vakituisessa työsuhteessa ja on asunut täällä useita vuosia. Vastaajista 85 prosenttia haluaa jäädä Suomeen pysyvästi tai pidemmäksi aikaa.

– Kansainväliseen kilpailuun ei voi osallistua savupirtistä vieraita kyräillen. Kyky houkutella ja rekrytoida kv-osaajia on Suomelle keskeistä, sanoo Insinööriliiton juristi Maria Jauhiainen.

Vastaajista runsas 40 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää. Syiksi ilmoitettiin esimerkiksi puutteellinen suomen kieli sekä se, että täkäläisillä työmarkkinoilla ei arvosteta Suomen ulkopuolella tehtyjä tutkintoja ja työkokemusta.

Autokannan sähköistymisen kasvu hidastuu

Heinäkuussa rekisteröitiin runsas 5 000 uutta henkilöautoa, mikä on lähes viidennes vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Alkuvuoden aikana on rekisteröity 44 355 uutta henkilöautoa, mikä jää noin 17 prosenttia viime vuoden tammi-heinäkuun rekisteröintilukemaa alemmas.

Alkuvuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista noin neljännes on ollut täyssähköautoja ja viidennes ladattavia hybridejä.

Bensiiniautojen osuus alkuvuoden ensirekisteröinneistä ollut noin 47 prosenttia ja dieselautojen kuutisen prosenttia.

Käytettyjen henkilöautojen kauppa kääntyi heinäkuussa autoliikkeissä ripeään kasvuun kahden verkkaisemman kuukauden jälkeen.

Alkuvuoden aikana käytettyjä autoja on autoliikkeissä myyty noin seitsemän prosenttia viime vuotta enemmän. Noin 57 prosenttia autoliikkeiden myymistä käytetyistä autoista on bensiinikäyttöisiä ja noin 29 prosenttia dieselkäyttöisiä.

Euroopassa uusien henkilöautojen markkina kasvoi vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana maltillisesti, mutta sähköautojen kysynnän kasvu on hidastunut.

EU-alueella rekisteröitiin tammi-kesäkuussa vain noin 1,3 prosenttia enemmän sähköautoja kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin päättyy

Ensi vuoden alusta alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasuntoon. Myöskään asumisoikeusasunnon asuntolainan korkoja ei enää oteta huomioon. Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

Tämän vuoden joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Sen jälkeen yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin. Kela lakkauttaa omistusasuntoihin myönnetyt yleiset asumistuet ilman, että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään.

Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja. Näihin asuntoihin voi jatkossakin saada yleistä asumistukea. Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi ei kuitenkaan jatkossa enää hyväksytä asuntolainan korkoja.

Muutokset yleisessä asumistuessa eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.

Jos asiakas ei ole varma, kumpaa tukea hän saa, asian voi tarkistaa asumistukipäätöksestä tai olemalla yhteydessä Kelaan.

■ Lue lisää: kela.fi

Helsingin Insinöörien järjestämään Korkeasaaren perhepäivään saapui yli tuhat osallistujaa elokuun alussa. Tarjolla oli eläviä eläimiä ja dinosaurusnäyttely.

KUVA: Juulia Talikka