Työntuottavuutta tietotekniikalla
Rauli Rinnekangas, insinööri, sittemmin diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri päätyi tutkimaan digitaalisuuteen liittyvien tietotekniikan tuottavuuden haasteita.
Asiantuntija Rauli Rinnekankaalla oli pitkä ura Nokialla, jossa työsuhde päättyi, kun hänet osana organisaatiota myytiin muualle. Samoihin aikoihin Rinnekangas kuitenkin siirtyi opintovapaalle.
Rinnekangas valmistui AMK-insinööriksi vuonna 2006. Sen jälkeen hän on kouluttautunut lisää, muun muassa kauppatieteen maisteriksi. Koko tutkinnon hän teki etänä Vaasan yliopistossa.
Rinnekangas tutki pro gradu -työssään sitä, miten organisaatioiden tavoitteet onnistuvat tietotekniikan tuottavuuteen verrattuna aiempaan teknologiaan. Odotuksena oli, että lisäykset teknologiaan ovat lisänneet tuottavuuteen.
– Organisaatiot ovat laittaneet rahaa tietotekniikkaan, mutta sillä saavutetut tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia, Rinnekangas pohtii.
Ymmärrys tietotekniikkaan
Rinnekankaan mukaan aiemmin teollisuusaikakausi oli monotonista ja ylhäältä ohjattua.
Työssään Rinnekangas selvitti, minkälaisia vaikutuksia tutkimukseen osallistuvat kokivat tietotekniikkaan liittyen työpaikoilla. Pohdinnassa oli myös asiantuntijoiden ymmärrys tietotekniikan ja työn tuottavuuden suhteesta.
Rinnekangas tutki työssään sitä, miten organisaatioiden tavoitteet onnistuvat tietotekniikan tuottavuuteen verrattuna aiempaan teknologiaan. Odotuksena on ollut, että lisäykset teknologiaan ovat lisänneet tuottavuuteen.
Aiemmin työ ylhäältä ohjattua
Rinnekankaan mukaan aiemmin teollisuusaikakausi oli monotonista ja ylhäältä ohjattua. Tietotekniikkaa hyödynnetään työpaikoilla työtehtävien digitalisoimiseen esimerkiksi yhteydenpitoon ja viestintään. Myös taloushallinnossa tietotekniikalla on tärkeä rooli.
Sen sijaan uusissa innovaatiossa tietotekniikkaa käytetään vähän, vaikka yleisesti katsotaan, että niiden katsotaan lisäävän talouskasvua ja tuottavuutta.
Hän nostaa esiin sosiaalisen median käytön, mutta se ei välttämättä tuo lisää tuottavuutta organisaatiolle, vaan tuo uuden väylän kommunikaatiolle.
Rinnekangas arvioi tutkielmansa pohjalta, että esimiestehtävissä työskentelevät henkilöt tunnistavat paremmin tietotekniikan tuottavuuden tärkeyden.
– Nykyisin on vallalla ajatus tiedolla johtamisen merkityksestä.
Codivilla hyviäkin vaikutuksia
Pro gradu -työn kyselyvastauksissa nousi vahvasti esille, että pandemian aikana etätyö osaltaan antoi paremman mahdollisuuteen oman työn hallintaan.
– Ulkomaalaisperäisissä yrityksissä käytetään enemmän tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kuin kotimaisissa organisaatioissa, Rinnekangas kertoo.
Hänen mielestään keskeinen haaste liittyy siihen, että tietotekniikka ei ole konkreettista kuten esimerkiksi teollisuudessa. Tietotekniikan määrä lisääntyy organisaatioissa, mutta niitä ei hallinnoida kattavasti.
Organisaation jäseniä ei osallistuta tietotekniikan valinnoissa.
Toisaalta on ylimitoitettuja odotuksia. Esimerkiksi covidin aikana etätyön aikana eri järjestelmien käyttöönotto ei välttämättä palvellut kaikkia kunnolla.
Tuloksena ei hyödyntäminen organisaatiossa paras mahdollinen.
Tietotekniikkaa vaikea hahmottaa
Rinnekankaan mielestä tietotekniikka ei ole konkreettista, vaan esimerkiksi tehdastyö on ollut paljon manuaalisempaa työtä, ja tietotekniikkaa on ollut vaikeampaa hahmottaa.
Asiantuntijan tehtävät ovat pitkälti itseohjautuvaa. Työn tekemisen kannalta hyvät käytännöt mahdollistavat esimerkiksi etätyön. Toisaalta tieto- tekniikka mahdollistaa motivaatiota parempaan ajankäyttöön.
– Tietotekniikan hallinta parantaa työn tarkkuutta, sillä se voi viedä työlle olennaiseen tietoon, Työn ja muun elämän tasapaino soljuvat paremmin, mikä lisää esimerkiksi parempaa ajankäyttöä, asiantuntija arvioi.
– Toisaalta tietotekniikkaa ei voi hyödyntää ehkä etätyössä parhaalla mahdollisella tavalla. Sen osaaminen saattaa olla puutteellista.
Osallistumisen puute tietotekniikan valinnassa, oppimishaasteet sekä jatkuvat muutokset tietotekniikan käyttöönotossa koettiin, että tietotekniikka ei ole työntekijän hallinnassa.
Rinnekankaan työssä havaintona nousi, mikä on digitalisuuden merkitys sekä sen suhde tuottavuuteen.
Seuraamisella on ongelmansa
Eräs haastavuus liittyy Rinnekankaan omakohtaisiin tulkintoihin, kuinka työtekniikan tuottavuus oikeasti on.
Teollisella aikakaudella johdettiin ylhäältä, mitä työntekijä teki prosessissa. Nykyisin asiantuntijatyötä on omaehtoista ja perustuu asiantuntijan omaan tekemiseen. Asiantuntijan työn liian tarkka mittarointi nimenomaan tekoälyä tai massadataa hyödyntämällä voi tuottaa vahinkoa.
–Pelkona on, että hyvin tarkkaan seurataan, mihin asiantuntija käyttää aikansa.
Rinnekangas pelkää, mihin tämä voi johtaa. Hän ei kuitenkaan halua ennustaa tulevaa.