Keväällä ennen eduskuntavaaleja tein tällä palstalla listan asioista, jotka ovat meille tärkeitä tulevassa hallitusohjelmassa. Valitettavasti näyttää siltä, että tämäkään hallitus ei niistä kovinkaan monta ole edistämässä, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen satsaukset peruskouluun ovat ehdottoman hyvä asia. Ne antavat nykyisille nuorille ja lapsille mahdollisuuden tavoitella yhtä myönteistä tulevaisuutta kuin on ollut vaikka oman ikäluokkani ihmisillä, kiitos hyvän peruskoulun ja toisen asteen opetuksen.

Kiitokset ansaitsevat myös panostukset tutkimukseen ja kehitystyöhön. Toki mielelläni näkisin suuremmat panostukset näihin, koska olemme jääneet auttamattomasti takamatkalle monilla aloilla suhteessa maailman kärkeen.

Hallituksella on kansalaisilta vaaleissa saatu mandaatti ja sen pohjalta hallitusohjelma on neuvoteltu. Hallitus tuo sen myös selkeästi esiin. Tämä näkyy erityisesti hallituksen työmarkkinakirjauksissa. Tavoiteltu lopputulos on kirjoitettu muotoon, jotka asettavat neuvottelut työnantajien kanssa kyseenalaisiksi. Kannattaako työryhmiin osallistua, jos et voi niissä juuri mitään saavuttaa?

Hallitusohjelman erikoisiin ja yllättäviin asioihin kuuluu aikeet heikentää merkittävästi suomalaisten yritysten mahdollisuutta kilpailla ulkomaisista osaajista, kuitenkin viime vuodet on puhuttu yhä suuremmista tarpeesta saada Suomeen työvoimaa. Nyt hallitus on aikeissa vähentää selkeästi kiinnostusta tulla tekemään töitä Suomessa.

Lista houkuttelevuutta heikentävistä asioista ei ole lyhyt: ensimmäisen sairaslomapäivän karenssi, yksittäisen työntekijän irtisanomisen helpottaminen, määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ja työttömyysturvan kiristäminen. Toimet eivät koske vain maassa jo asuvia, vaan myös heitä, jotka pohtivat, tulevatko Suomeen töihin vai menevätkö muualle.

Osa asiantuntijoista kertoo Suomen siirtyvän näillä toimilla työmarkkinoilla lähemmäksi muita Pohjoismaita. Pitänee osin paikkansa, samalla unohdetaan kertoa, että muissa Pohjoismaissa työntekijöillä on liuta etuja ja oikeuksia vastapainona suunnitelluille heikennyksille alkaen tulkintaetuoikeudesta, joka ristiriitatilanteissa tuo työntekijälle turvaa.

Monet hallitusohjelman kirjauksista toteutuessaan vaikuttavat valtion talouteen myönteisesti. Mietinnän arvoista on se, johtavatko päätökset toteutuessaan keskipitkällä aikavälillä entistä suurempiin kustannuksiin. On vaikea ymmärtää, miksi rahaa ei riitä ennaltaehkäiseviin toimiin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon aloilla, jotka ovat kerta luokkaa halvempia kuin taudin hoito.

Hallituksen alkutaivalta ovat sävyttäneet erilaiset kohut, jotka eivät ole ainakaan helpottaneet tulevaa työtä. Toivon, että ongelmat saadaan kuntoon ja hallitus voi keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä eli asioiden hoitamiseen ja maan johtamiseen.