Nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat usein otsikossa. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n jonot ovat lisäksi monin paikoin erittäin pitkiä, etenkin mielenterveyspalveluihin.

Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry on osaltaan tarttunut haasteeseen Miehen tila -hankkeellaan.

Korkeakouluissa opiskelevat miehet alikäyttävät YTHS:n mielenterveyspalveluita. Vain neljännes asiakkaista on miehiä.

Hankkeeseen liittyen Nyytissä toteutettiin kyselytutkimus yhteistyössä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa. Kyselystä nousi esiin yhteneväisiä syitä palveluiden vähäiselle käytölle.

– Avun hakemisen kynnys on monelle suuri. Vastauksissa toistui minun ongelmat eivät ole tarpeeksi vakavia ja kuormittaisin vain järjestelmää liikaa -ajatus, kertoo Miehen tila -hankkeen asiantuntija Atte Rimppi.

Vertaistukea ja anonyymia toimintaa

Rimpin mukaan miesopiskelijat toivovat maksuttomia matalan kynnyksen palveluita sekä anonyymia toimintaa ja vertaistukea.

Myös hankkeen parissa toimiva asiantuntija Henri Heikintalo pohtii lisäksi olemassa olevien mielenterveys- palveluiden muotoa.

– Ovatko nykyiset mielenterveyspalvelut miehille suunnattuja? Kliininen vastaanotto ei välttämättä ole helpoin tapa asiakkaalle, Heikintalo sanoo.

Miehen tila -hankkeessa osallistujille tarjotaan sekä yksilöohjausta että vertaisryhmien tukea. Vertaisryhmät ovat yleinen toimintatapa, ja tavoitteena on keventää mieltä, lisätä osallisuuden ja hallinnan tunnetta sekä ennakoitavuutta.

Vertaisryhmissä omia kokemuksia pystytään laittamaan mittasuhteisiin ja ymmärtämään, ettei ole yksin ajatustensa kanssa.

Yksilöohjauksen tavoitteena on helpottaa ryhmään menemistä, jos osallistuminen jännittää.

Palveluja miehiltä miehille

Hankkeen suhde muihin palveluihin voi olla kannatteleva ja valmistava. Yksilöohjausta ja vertaisryhmiä on tarjolla nopeasti, kun vielä jonottaa kliinisiin mielenterveyspalveluihin. Tulokset ovat palautteen mukaan olleet rohkaisevia.

– Osallistujat kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Osallistuminen on mittarien mukaan selvästi lisännyt psyykkistä hyvinvointia ja kykyä puhua, Heikintalo kertoo.

Kyselyn perusteella on lisäksi tärkeää, että palvelun tuottaja tai toimija on itse myös mies. Tätä mieltä on ollut seitsemän kymmenestä osallistujasta.

– Miehuus on aina kuitenkin taka-alalla: millainen miehuuden merkitys on ja millaisia miehen malleja on olemassa, Rimppi ja Heikintalo korostavat.

Asiantuntijoiden neuvoja

Korkeakouluopiskelijoille asiantuntijat antavat arkipäiväisiä vinkkejä oman mielenterveyden tukemiseen.

– Puhuminen ja omien ajatusten jakaminen kavereille tai perheelle eikä asioiden hautominen vain oman pään sisällä, Heikintalo vinkkaa.

– Käy läpi kavereiden kanssa, miten he opiskelevat ja selviävät kursseista, jolloin saa laajempaa perspektiiviä, Rimppi ehdottaa.

Molemmat painottavat, että apua tulee hakea, jos vähänkin siltä tuntuu.

– Et ole taakka, jos haet apua.

Käynnistä tekniikan opinnot sujuvasti

TEKSTI: Pauli Unkuri

Opiskelukaverit, tutorit sekä aikatauluttaminen ovat suuri apu opintojen alkumetreillä. Korkeakouluopintojen aloittaminen saattaa jännittää, tuli sitten suoraan toiselta asteelta tai vaikkapa työelämästä monimuoto-opintoja suorittamaan.​

Insinööri-lehti kysyi kolmesta Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksestä opiskeluvinkkejä, jotka kannattaa painaa mieleen omalla matkalla tekniikan asiantuntijaksi.

Sini Salomäki

tutorvastaava, Jyväskylän Insinööriopiskelijat

– Ota uusi tieto ja ympäristö avoimin mielin vastaan. Kurssit lähtevät käyntiin kuin itsestään, ja opettajat kertovat kurssikohtaiset käytännöt ennen kurssien alkua. Itse voi pohtia, millaiset opiskelumetodit tukevat omaa oppimistaan. Minulle toimivat parhaiten esimerkiksi muistiinpanot ja tiivistelmät, kun opiskelen teoriaa.

– Haasteita voi opiskeluaikana tulla elämän eri osa-alueilla ja tilanteesta riippumatta tukea on saatavilla. Opintoihin liittyvissä haasteissa kannustan keskustelemaan omien ryhmäläisten tai tutoreiden kanssa, sillä he osaavat samaistua tilanteeseen. Hankalammissa tilanteissa myös oma opettaja osaa auttaa eteenpäin. Tärkeintä on, ettei jää asian kanssa yksin.

– Tykkään itse tehdä to do -listoja ja aikatauluja. Suunnitelmat auttavat yleensä pysymään aikataulussa. Kun tehtävien aikataulussa pysyy kiinni, huomaa, että vapaa-aikaakin jää reilusti, koska pitää myös muistaa levätä.

Samuli Mannermetso

tutorvastaava, Rovaniemen Insinööriopiskelijat

– Oman ryhmän kanssa verkostoituminen opintojen alussa on hyvä tapa päästä kiinni opiskeluun. Ryhmätyöskentely on iso osa jokaista insinöörialaa, joten kannattaa rohkeasti lähteä tutustumaan ryhmätovereihin.

– Tutorit ovat aina tukena opintoihin liittyvissä hankaluuksissa ja osaavat ohjata oikealle henkilölle vaikeissakin tapauksissa. Omat opiskelukaverit ovat tärkein tukiverkosto monelle, mutta myös opettajat auttavat mielellään opiskelutehtävien kanssa.

– Tehtävien tekeminen on syytä aloittaa ajoissa. Tämä helpottaa kurssin suorittamista huomattavasti. Ei kannata jättää tehtävien tekemistä ihan viime hetkelle, vaan ole reilu itselle ja kevennä loppukuormaa.

Noora Ketola

tapahtumavastaava, Vaasan Insinööriopiskelijat

– Käy aktiivisesti koulussa luennoilla ja tunneilla, mutta pidä myös hauskaa ja tutustu uusiin opiskelukavereihin. Hyvässä porukassa opiskelu sujuu mukavammin.

– Varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina tahti on kova, joten apua on hyvä hakea matalalla kynnyksellä. Koulun opinto-ohjaaja sekä oma ryhmänohjaaja osaavat kertoa, millaista tukea koulu tarjoaa opintoihin.

– Oma ykkösvinkki on löytää itselle sopiva opiskelutekniikka ja oppia priorisoimaan opiskeluhommia.

Kuvat: haastateltavien kotialbumit