Edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mielestä juhannusviikolla nimitetyn pääministeri Petteri Orpon johtaman hallituksen hallitusohjelmasta on löydettävissä sekä hyvää että huonoa.

Myönteiselle puolelle Oksa laskee muun muassa investointien tukemisen, panostukset tki-toimintaan ja peruskoulutuksen uudistamisen niin, että nuorten matemaattinen osaaminen kohenee.

Hallitusohjelman työmarkkina- ja työelämäuudistusten lista on pitkä. Sieltäkin on löydettävissä hyviä asioita, kuten aikeet parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Aikataulu on tiukka

Hallituksen työelämäuudistukset lähtevät liikkeelle jo tulevana syksynä. Ensimmäisenä hallitus ryhtyy muuttamaan työrauhaa.

Työrauhan osalta keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa lakko-oikeuden rajoittaminen poliittisten lakkojen ja tukilakkojen osalta. Uutta on myös se, että jatkossa työntekijälle voidaan tuomita 200 euron seuraamusmaksu, jos hänen todetaan osallistuneen laittomaan lakkoon.

– Kai siitä voi jotain päätellä, että hallituksen työelämän uudistaminen lähtee liikkeelle puuttumisella lakko-oikeuteen. Mutta totta kai se on hallituksen oikeus, Oksa sanoo.

Hallituksen aikataulu työelämäuudistusten osalta on vähintäänkin kunnianhimoinen. Tarkoitus on, että kaikki hallitusohjelmaan kirjatut lakiuudistukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Epävarmuus työelämässä lisääntyy

Oksan mukaan hallituksen työelämäuudistusten repertuaarissa on joukko asioita, jotka johtavat epävarmuuden lisääntymiseen suomalaisilla työmarkkinoilla. Mukana on myös toimia, joiden järkevyyden perään voi syystäkin kysellä.

– Yksi tällainen asia on ensimmäisen sairauspäivän omavastuu, joka herätti heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen kriittistä keskustelua jopa hallituspuolueiden omissa riveissä. Se vaikuttaisi suureen joukkoon ihmisiä, jotka ovat työehtosopimusten ulkopuolella.

Hallitus aikoo helpottaa työntekijöiden irtisanomista. Jatkossa työntekijän henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Nykyisessä lainsäädännössä syyn on oltava asiallinen ja painava.

Oksan mukaan muutos voi tuntua pieneltä, mutta sellainen se ei ole.

– Hallitusohjelma jättää täysin auki sen, mitä muutoksella haetaan, millaisia tilanteita halutaan muuttaa. Tuleva oikeuskäytäntö osoittaa, kuinka paljon irtisanominen edelleen helpottuu, kun suomalainen irtisanomissuoja ei nykyiselläänkään ole poikkeuksellisen hyvä.

Huolta siellä ja täällä

Oksan mukaan erilaisia huolenilmaisuja on liittoon tullut poikkeuksellinen määrä. Insinööriopiskelijat ovat olleet huolissaan siitä, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä vuodeksi ilman perustetta.

Ikääntyneet työntekijät ovat puolestaan kyselleet, mitä työttömyysturvan heikentäminen eri tavoin vaikuttaa heidän talouteensa.

– Uutta ja yllättävää on se, että monet ulkolaiset asiantuntijat ovat ottaneet yhteyttä ja kyselleet huolestuneina, mitä kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen heille tapahtuu, Oksa hämmästelee.

– Tällaisia jäseniä on useilla aloilla, eniten tietoalalla, Oksa sanoo ja pelkää, että moni asiantuntija kääntää tiukennuksen takia Suomelle selkänsä.